Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Melon voimalaitos Nokialla tuottaa sähköä 10 000 omakotitalon vuosikulutuksen verran – voimakas virta voi näyttää petollisen rauhoittavalta

Nokian Melon yläjuoksun vedenpinta väreilee rauhoittavasti, petollisen rauhoittavasti. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi voimalaitoksen pihalla on useita kylttejä, joissa kielletään asiattomien kaikenlainen oleskelu, myös kalastaminen. Siitä ei ole pitkä aika, kun valvontakamera taltioi nuoria poikia, jotka yrittivät rimpuilla aidan yli. – Se on hengenvaarallista touhua, kehityspäällikkö Juha Kähkölä PVO Vesivoimasta varoittaa. Jos jalka lipsahtaa ja kiipeilijä putoaa veteen, kyseisestä kohdasta tippuu suoraan tulovettä siivilöivien välppien eteen, jossa veden imu- ja puristusvoima on vaarallisen voimakas. Onneksi vielä mitään ei ole sattunut uhkarohkeille kalastajille, ja sellaisena tilanteen toivotaan säilyvän. Kieltomerkit on syytä ottaa tosissaan. ”Vähän kuin polkupyörän dynamo” Jalkojen alla jyrisee voimakkaasti. Se ääni syntyy, kun Nokianvirran vesi muuttuu konesalin alla energiaksi. Yläjuoksun vesi ahdetaan tuloputkeen, josta se johdetaan laivan potkuria muistuttaviin juoksupyöriin. Juoksupyörä saa aikaan pyörivän liikkeen veteen ja lisää tehoa. Pyörä alkaa pyörittää akselia, joka puolestaan pyörittää generaattoria. Kun generaattori alkaa pyöriä, alkaa myös sähköntuotanto. – Se on vähän kuin polkupyörän dynamo, Kähkölä yksinkertaistaa. Melossa tuotettu sähkö johdetaan kantaverkkoon, josta se päätyy teollisuuden käyttöön ja kuluttajien koteihin. Videolla voimalaitosta ulkoa ja sisältä: Maapadon kunnostus jatkuu Melon voimalaitoksella on tehty viime vuosina mittavaa kunnostustyötä. Molempia generaattoreita on uusittu vuosina 2014–2015. Sähkö- ja automaatiojärjestelmät on uusittu kokonaan. Voimalaitoksessa on tehoa niin, että sen vuotuinen sähköntuotanto riittää reilusti yli 10 000 omakotitalon tarpeisiin. Myös valtaisaa maapatoa on kunnostettu. Maapato on ollut pitkään murheenkryyni suotovesiensä vuoksi. Se, että maapato tihkuu suotovettä, on Kähkölän mukaan normaali ilmiö. Mutta Melon tapauksessa suotovettä tulee läpi liikaa, ja se syö moreenia patosydämestä eli murentaa patoa sisältä. Tämän vuoksi maapatoon on porattu reikiä ja siihen on pumpattu bentoniittia ja betonia. Padon korjaaminen on samalla sulkenut padon kautta kulkeneen kävely- ja pyöräilyreitin Korvolan ja Taivalkunnan välillä. – Toive on, että pato saadaan rauhoittumaan lähikuukausien aikana, jotta väylä voidaan taas avata, Kähkölä sanoo. Vaikka pato tihkuu, padon alapuolella asuvien ei tarvitse menettää yöuniaan. – Patoalue on niin massiivinen, ettei se häviä eikä tulvan vaaraa ole, Kähkölä vakuuttaa. Antureilla seurataan suotovesien määrää Padon injektointi ei ole lopullinen korjaustapa, vaan edessä on ehkä vielä muutaman vuoden kuluessa mittavampi korjaustyö. Tällöin pato vahvistetaan teräsponttiseinällä, joka töineen maksaa arviolta 5–6 miljoonaa euroa. Tätä ennen patoon asennetaan antureita, jotta suotovesien määrää voidaan seurata. Voimalaitos on toiminnassa pääsääntöisesti vain päiväsaikaan, jolloin sähkönkulutus on korkeimmillaan. Pakkojuoksutusta ei tarvita samalla tavalla kuin pohjoisen jokiin tehtyihin voimaloihin. Turkoosia ja keltaoranssia kuin 1970-luvulla Peruskunnostuksen yhteydessä on tehty myös sitä kuuluisaa pintaremonttia. Voimalaitoksessa päädyttiin siihen, että 1970-luvun haalistuneet ja kuluneet värit tuotiin takaisin. Nyt konesalia on tehostemaalattu turkoosilla ja keltaoranssilla. Värimaailman lisäksi tottumaton voimalakävijä hämmästelee myös konesalin siisteyttä ja pyyhkäisee sormella puolihuolimattomasti generaattorin vaippaa. Kun sormi selviää testistä puhtaana, Kähkölä selventää, että puhtaus voimalassa on paitsi kunnia-asia, myös ennakointia. Näin koneisiin ei mene tukkivaa likaa.