Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kaikkosen valinta ministeriksi nosti myrskyn vesilasiin – Oikeuskansleri voi puuttua nimitykseen vielä torstaina

Keskustelu keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen ministerinpestistä leimahti ilmiliekkeihin vain hieman ennen kuin keskusta julkisti keskiviikkona ministereidensä nimet. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoi keskiviikkona, että hänelle oli taustakeskustelussa esitetty kysymys koskien perustuslain kohtaa ministerin kelpoisuudesta tehtäväänsä. Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mukaan oikeuskansleri ei nähnyt estettä Kaikkosen ministeriydelle. Perustuslain mukaan ”ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia”. – Taustakeskustelua on käyty ja siihen liittyen on suullisesti kysytty kyllä, Pöysti sanoo. Pöysti ei halua avata käytyä taustakeskustelua tarkemmin. Hän ei myöskään halua tarkentaa tässä vaiheessa asian käsittelyä, kenestä on kyse, mutta keskustelu on koskenut juuri tulevan Rinteen hallituksen ministerinimityksiä. – Yleisesti ottaen tästä perustuslain 60 pykälän tulkinnasta. Eli se on ministerin kelpoisuusehtoa koskeva sääntö, Pöysti kertoo. ”Minusta ei näytä hyvältä” Julkinen keskustelu kuitenkin leimahti juuri Antti Kaikkosen ympärillä, kun rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kommentoi, että Kaikkosen ministeriys ei näyttäisi hyvältä Kaikkosen aiemmin saaman tuomion vuoksi. – Minusta ei näytä hyvältä, jos valtiovarainministerillä on rikostuomio nimenomaan luottamusaseman väärinkäytöstä. Väärinkäyttö liittyy siinä taloudellisten asioiden hoitamiseen, Nuotio tviittasi. Nuotion lausunnosta uutisoivat useat tiedotusvälineet. – Ihan tietoisesti nostin kysymyksen, ja olen kovin iloinen, että asia nousi keskusteluun, Nuotio kommentoi julkista keskustelua. Käräjäoikeus tuomitsi Kaikkosen vuonna 2013 viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen Nuorisosäätiön vaalirahajutussa. Kaikkosen tuomio tuli luottamusaseman väärinkäytöstä. Hän toimi Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana, kun Nuorisosäätiö antoi sääntöjensä vastaisesti vaalitukea vuosina 1998–2009. Oikeusoppineiden näkemykset Kaikkosen kelpoisuudesta ministeriksi jakaantuvat. Oikeuskansleri ratkaisee erityisesti valtioneuvoston valvontaa koskevat asiat sekä periaatteelliset ja laajakantoiset asiat. Pöysti kertoi keskiviikkona, että hänellä on mahdollisuus reagoida ministerivalintoihin huomenna torstaina, kun tasavallan presidentti nimittää ministerit tehtäviinsä eduskunnan valitseman pääministerin ehdotuksen mukaisesti. – Jos se antaisi aihetta, niin huomenna olisi yksi sellainen hetki, Pöysti sanoo. Pöysti ei kuitenkaan kommentoi sitä, aikooko hän jollain tavalla reagoida. Hän kertoo, että oikeuskanslerinvirastoon on tullut ”kanteluiksi luokiteltavia kansalaisyhteydenottoja” sekä Antti Rinteestä että Kaikkosesta. Rinteen osalta kantelijoille on jo vastattu, ettei ole tiedossa mitään seikkoja, jotka aiheuttaisivat ongelman Rinteen kohdalla, Pöysti kertoo. Hyvän hallinnon tutkija: ”Tuomio on kärsitty” Hyvän hallinnon ja korruption tutkija, emeritusprofessori Ari Salminen puolestaan arvioi, että eettiseltä kannalta katsottuna Kaikkosen ministeriydelle ei enää pitäisi olla estettä. Juridiselta kannalta Salminen ei halua ottaa asiaan kantaa. Salmisen mielestä on olennaista, että Kaikkonen ei Nuorisosäätiössä ollessaan ollut luomassa säätiöön syntynyttä huonoa käytäntöä, jonka Kaikkosen edeltäjät olivat rakentaneet, vaikkakin piti sitä yllä. – Ei se [tuomio] voi olla enää ensisijaisena kriteerinä mietittäessä nuhteettomuutta, Salminen pohtii. Hän toteaa, että Kaikkonen on tuomionsa kärsinyt eikä ole uudelleen ajautunut vastaavaan toimintaan. – Sen jälkeinen hyvä maine painaa tässä aivan toisella tavalla, Salminen sanoo. – Asia on käsitelty, tuomio on kärsitty. Pitäisi ajatella varmasti eettisessäkin mielessä niin, että henkilön sen jälkeen tapahtuva toiminta on ratkaisevaa, eikä se, mitä on joskus tehnyt, Salminen toteaa.