Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Opetussuunnitelma ei voi enää olla yllätys - tulevaisuuden osaajia ei opeteta menneisyyden työkaluin

Opetushallitus julkaisi opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014. Alakouluissa, eli 1-6 luokilla, uudet opetussuunnitelmat, OPSit, ovat olleet käytössä vuodesta 2016. Perusteissa on kuvaukset esimerkiksi opetuksen tavoitteista, sisällöistä, koulun arvoperustasta, oppimiskäsityksistä ja toimintakulttuurista. Tavoitteena on uudistaa koulua ja varmistaa laadukas oppiminen. Perusteiden laadintaan on osallistunut suuri joukko suomalaisia opettajia usean vuoden ajan. Julkaisemisen jälkeen kunnissa aloitettiin paikallisten opetussuunnitelmien teko. Tähän työhön osallistui jälleen suuri joukko opettajia, ovathan he alansa parhaita asiantuntijoita. Pidän merkillisenä , että opettajat antavat lausuntoja, joissa OPS:t tulevat kuin puskista heidän eteensä. Ikään kuin joku muu olisi laatinut täysin vääränlaiset toimintaperiaatteet heidän työlleen. Jokaisessa kunnassa on usean vuoden ajan osallistettu myös huoltajia uudistustyöhön. Informaatiota on ollut tarjolla runsaasti. On selvää, että maailma muuttuessa myös koulun ja oppimisen on uudistuttava. Olisi rikollista opettaa tulevaisuutemme osaajia menneisyyden työkaluin. ”Milloinkaan ei yhteiskunta ole tarjonnut oppimiseen niin paljon tukea kuin nyt.” Onneksemme kaikki poliittiset puolueet pitävät koulutusta yhtenä ihmisen perusoikeutena ja ovat valmiita huolehtimaan sen laadusta. Milloinkaan ei kouluissamme ole ollut vastaavaa määrää koulunkäynnin ohjaajia, koulupsykologeja, koulukuraattoreita tai vanhempainyhdistyksiä tukemassa oppimisvaikeuksista kärsiviä kuin nyt. Milloinkaan ei yhteiskunta ole tarjonnut perheille vastaavaa määrää tukea ja palveluita kuin nyt. Uusi OPS korostaa muistiin ja toistamiseen perustuvan oppimisen sijaan taitojen oppimista ja opettamista. Maailmalla puhutaan 21. vuosisadan taidosta. Näiden taitojen opettamiseen on luotu Suomessa laaja-alaiset kokonaisuudet, kuten ajattelun ja oppimaan oppimisen taito, itsestä huolehtimisen ja arjen hallinnan taito, medialukutaito ja kriittinen ajattelu, tieto- ja viestintäteknologian taito, työelämän ja yrittäjyyden taito, osallistuminen ja vuorovaikutustaito sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen taito. Näitä taitoja ei opita pulpetissa istumalla vaan mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa harjoittelemalla ja yhdessä opettajan johdolla oppien. Suomalaiset koulut käyttävät lukemisen ja kirjoittamisen opettamiseen vähemmän oppitunteja kuin eurooppalaiset koulujärjestelmät keskimäärin. Käytettävät metodit ovat erittäin tehokkaita, joten miksi tuhlata resursseja? Näin saadaan niukoista resursseista tunteja edellä mainittujen taitojen harjoitteluun. Mitä pienemmistä lapsista on kysymys, sen enemmän opettajat ja avustajat ovat läsnä lapsen oppimisprosesseissa niitä ohjaten ja turvaten.