Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Venäjän Arkangelin alueen salaperäisen räjähdyksen syynä presidentti Putinin ylpeys – tietoja on tihkunut niukasti tapauksesta, jossa ainakin seitsemän ihmistä kuoli

Venäjällä viime viikolla tapahtunut räjähdys ei ole näkynyt Suomen ilmavalvonnassa tai ulkoisen säteilyn mittaustuloksissa. Suomen säteilyturvakeskuksen (STUK) Ympäristön säteilyvalvonta ja valmius -osaston johtaja Pia Vesterbacka kertoo, että Suomen säteilytasot ovat normaalit. – Suomessa meillä ei ole ollut mitään muutosta säteilytilanteessa. Se on ollut koko ajan normaali, Vesterbacka kertoo. Salaperäinen räjähdys tapahtui viime torstaina Vienanmeren rannalla sijaitsevassa Nenoksan kylässä, joka tunnetaan Venäjän sotalaivaston koelaukaisualueena. Nenoksa sijaitsee lähellä Arkangelin ja Severodvinskin kaupunkeja. Nenoksasta on linnuntietä runsaat 400 kilometriä Suomen rajalle. Tapauksessa on The New York Timesin mukaan vahvistettu kuolleen ainakin seitsemän ihmistä. Aiemmin Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom on julkistanut viiden kuolleet henkilöllisyyden, kertoo ympäristöjärjestö Bellona verkkosivuillaan. Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten mukaan kyse on ilmeisesti uuden, ydinmoottorilla toimivan risteilyohjuksen räjähdyksestä. Tapahtuneesta on saatu niukasti tietoa Suomeen. Sanomalehti The New York Times vertaa pääkirjoituksessaan Venäjän viranomaisten salailevaa tiedotuslinjaa Tshernobylin tuhoisaan ydinvoimalaonnettomuuteen vuonna 1986. Säteilyturvakeskuksella ei ole Venäjällä tapahtuneesta räjähdyksestä vahvistettua tietoa. Säteilytasojen nousu alueella viittaa kuitenkin Vesterbackan mukaan siihen, että jotain radioaktiivista ympäristöön on päässyt. Ohjus on Putinin ylpeys Kyseessä on Burevestnik-nimellä Venäjällä tunnettu ohjus, jonka Venäjän presidentti Vladimir Putin esitteli puheessaan vuonna 2018. Sotilasliitto Natossa ohjus tunnetaan nimellä SSC-X-9 Skyfall. Putin on kehunut, että pitkän kantaman risteilyohjuksella on mahdollista saavuttaa mikä tahansa maailmankolkka. Tutkijat ovat olleet epäileväisiä ohjuksen teknologian suhteen. Venäjän puolustusministeriö kertoi brittilehti The Guardianin mukaan, että räjähdys tapahtui rakettimoottorin testauksen yhteydessä. Myöhemmin Rosatom vahvisti, että yhtiön työntekijöitä kuoli, kun "isotooppivoimanlähde" räjähti testauksen aikana. Brittiläisen Nuclear Information Servicen johtaja David Cullen sanoi The Guardianille maanantaina, että asiantuntijoiden keskuudessa vallitsevan näkemyksen mukaan räjähdyksen aiheutti ydinkäyttöisen risteilyohjuksen pieleen mennyt koe. Säteilytasot nousivat hetkeksi lähialueella Mediatietojen mukaan Venäjän asevoimien ydinsukellusveneiden telakkakaupunkina tunnetussa Severodvinskissa tuli hetkellinen annosnopeuden nousu ja säteilytaso nousi jopa 20-kertaiseksi. Severodvinsk sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Arkangelin kaupungista. Nenoksaan on suunnilleen sama matka, noin 50 kilometriä. Alueella mitattiin tiettävästi korkeimmillaan kaksi mikrosievertiä. Luku on Vesterbackan mukaan matala. – Jos Suomessa tarvittaisiin suojelutoimenpiteitä, annosnopeuden pitäisi olla yli kymmenen mikrosievertiä. Koviin suojelutoimenpiteisiin sen pitäisi olla yli sata mikrosievertiä tunnissa. Säteilytason nousu Venäjällä viittaa Vesterbackan mukaan siihen, että radioaktiivisia aineita on vapautunut. – Jos kerran annosnopeus nousee, se tarkoittaa, että räjähdyksessä on jotain radioaktiivisuutta vapautunut. Pahin onnettomuus sitten Tshernobylin Nenoksan räjähdys saattaa olla pahin ydinonnettomuus alueella sitten Tshernobylin, joskin onnettomuuden mittakaava on huomattavasti pienempi. Venäjän viranomaisten vastaukset ovat olleet hitaita ja salaperäisiä, mikä on aiheuttanut huolta lähialueen kaupungeissa ja saanut tutkijoiden huomion Washingtonissa ja Euroopassa. Tutkijat arvelevat, että räjähdys saattaa olla todiste Venäjän uuden aseohjelman teknologisista heikkouksista. Onnettomuus tapahtui kriittisellä hetkellä, juuri kun Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen asevarustelukilpa kiihtyy. Aikaisemmin elokuussa Yhdysvallat vetäytyi keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta vedoten Venäjän sopimusrikkeisiin. Ydinsopimuksista irtautumisen on pelätty johtavan myös läpinäkyvyyden vähenemiseen ja kansainvälisen valvonnan vaikeutumiseen.