Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Uusi Kuvataiteen talo palvelisi koko maan taiteilijoita – Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja perustelee epäilijöille, miksi on järkevää perustaa "taas joku pytinki"

Lähitulevaisuudessa Helsingissä voi toimia Kuvataiteen talo, jossa nykyisin erillään toimivat kuvataideorganisaatiot olisivat saman katon alla. Kaksitoista taideorganisaatiota kertoi mielipiteensä ja toiveensa selvityshenkilö Riitta Heinämaan tekemään esiselvitykseen. Nyt on aloitettu jatkoselvitys. Jos vuoden lopussakin järjestöt ovat sitä mieltä, että Kuvataiteen talo on mielekäs perustaa, se on Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtajan Annukka Vähäsöyringin mukaan toiminnassa 2–10 vuoden päästä. Hanketta hallinnoivan Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki sanoo, että moni taiteen ammattilainen suuresta yleisöstä puhumattakaan voi pohtia, mitä järkeä Kuvataiteen talossa on. – Että miksi muka taas joku pytinki? Sille on kolme keskeistä perustetta, Mäki aloittaa. Yksi peruste on Mäen mukaan kustannustehokkuus. – Ei siis ole kyse siitä, että kuvataiteille vaaditaan nyt lisää rahaa, vaan samalla rahalla on mahdollisuus saada nykyistä enemmän, Mäki sanoo. Nyt jokainen järjestö on omassa toimipisteessä ja vastaa yksin kaikista kiinteistöön liittyvistä kuluista. Saman katon alla voitaisiin palveluja kuten kirjanpitoa, siivousta, viestintää ja markkinointia hankkia yhdessä. Kuvataidekohteissa enemmän yleisöä kuin esittävissä taiteissa Toinen peruste on järjestöjen yhteistyön lisääminen ja parantaminen. Kolmas peruste on Mäen mukaan se, että talon näyttelytiloissa näyttelyihin on mahdollista saada nykyistä enemmän kävijöitä. Museoissa kävijöitä on nykyisinkin paljon, mutta etenkin pienempien gallerioiden olisi helpompi saada yleisöä. Mäki korostaa, että kuvataiteet kiinnostavat ihmisiä. – Tilastojen mukaan kuvataidekohteissa on enemmän kävijöitä kuin esittävän taiteen kohteissa. Nuoret taiteilijat pääsisivät yhteisöihin Kuvataiteen talo nostaa Helsingin imagoa taidekaupunkina. Silti se palvelee koko maan taiteilijoita. – Nykyisinkin gallerioiden näyttelyihin tulee hakemuksia ympäri Suomen. Kuvataiteen talossa näyttelyt saavat enemmän katsojia, Mäki sanoo. Selvityshenkilö Heinämaan mukaan taloon voisi tulla myös taiteilijaresidenssejä. Esiselvityksessä sanotaan myös, että talo saattaisi nuoria taiteilijoita ammattilaisyhteisöjen piiriin ja helpottaisi pääkaupunkiseudun ulkopuolelta saapuvien taiteilijoiden tuloa Helsinkiin. Huoli siitä, että näyttelyt eivät vähene Esiselvitykseen osallistuneilla järjestöillä on keskimäärin 210 näyttelyä vuodessa. Ne ovat pitäneet tärkeänä, että näyttelyiden määrä ei vähene. Sitä ei vielä tiedetä, mitkä järjestöt ja esimerkiksi galleriat ovat tulevassa yhteistyössä mukana. Hankittaisiinko olemassa oleva tila vai rakennettaisiinko aivan uusi rakennus, on myös auki. Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto on jo kertonut, että se voisi olla yksi talohankkeen rahoittaja. Myös talon sijainnille on useita vaihtoehtoja. Selvityshenkilö Heinämaa on ehdottanut kahden vaihtoehdon tarkempaa tutkimista. Toinen vaihtoehto on Suvilahden entisen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alue, jossa on nykyisin vuokralaisia kirjailijoista graffitigalleriaan ja alueella on myös ravintoloita. Toisena vaihtoehtona Heinämaa esittää Kaartin lasarettia, joka on kuuden talon kortteli Kampissa. Esiselvityshankkeessa olivat mukana Suomen Taiteilijaseura ja sen kuusi jäsenliittoa: Muu ry, Suomen Kuvanveistäjäliitto, Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto, Suomen Taidegraafikot, Taidemaalariliitto ja Valokuvataiteilijoiden liitto sekä AV-arkki, Frame Contemporary Art Finland, Galleria Huuto, Ornamo ja Kuvasto. Nykyisin näiltä järjestöiltä menee yhteensä toimitilavuokriin ja kiinteistömenoihin 0,53 miljoonaa euroa vuodessa, niillä on 1 199 neliötä näyttelytilaa, 40 päätoimista, 74 osa-aikaista ja 113 muuta työntekijää. Hanke sai opetus- ja kulttuuriministeriön visuaalisen taiteen alan välittäjäportaan kehittämisavustusta. Taloon suunnitellaan toimi- ja työskentelytilojen lisäksi näyttely- ja yleisötiloja, ravintolapalveluita ja mahdollisesti koulutus- ja harrastetiloja.