Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Avokätiset valtiontuet ovat riittäneet jarruvarjoksi

Valtio tarjoaa eilisestä tiistaista lähtien yrityksille uutta tukikeppiä koronaviruksen aiheuttamien vaikeuksien voittamiseen. Nyt tarjolle tulee apua yritysten kiinteisiin kuluihin. Tukisummat voivat olla huomattavia. Tuki koskee yhteensä 369:ää toimialaa. Maksettava enimmäismäärä kahden kuukauden ajalta on 500 000 euroa. Yritysten liikevaihdon tulee olla vähintään 20 000 euroa vertailuaikana, joten kaikkein pienimmät yritykset rajautuvat pois hakijoiden joukosta. Valtionkonttori on ottanut rahanjakajan roolin tosissaan, sillä se on palkannut hakemusten käsittelyyn yli 70 uutta työntekijää ( AL 7.7.). Päätökset luvataan nopeimmillaan muutamassa päivässä. Yrittäjien etujärjestö ei olisi tehtäviensä tasalla, ellei se olisi löytänyt tästäkin tukimuodosta parannettavaa: se tuli väärään aikaan. Tämänkaltainen tuki olisi Suomen yrittäjien ollut paikallaan jo koronakriisin alkuvaiheessa. Hallitus otti tuolloin käyttöön ely-keskusten ja Business Finlandin kautta jaettavat kehittämisavustukset, joiden haku on sittemmin päättynyt. Uusi kustannustuki on nyt haettavissa elokuun loppuun mennessä. Väärän järjestyksen kritiikki on osin oikeutettua. Hallitus on puolustautunut sillä, että muita työkaluja ei maaliskuun lopussa vielä ollut käytössä. Suomalaisia yrityksiä ei voi syyttää hitaasta reagoinnista tilanteeseen tai luovuuden puutteesta – sen verran ripeästi syntyi erilaisia kehittämishankkeita, jotka avustuksia tarvitsivat. Esimerkiksi ely-keskuksissa oli 4. heinäkuuta mennessä käsitelty noin 22 000 hakemusta. Myönnetty tukimäärä oli 212 miljoonaa euroa, käsittelyä odotti vielä 11 000 hakemusta. Business Finlandin isoille yrityksille jakama tukisumma nousee vielä merkittävästi suuremmaksi. Valtion tuet ovat epäilemättä ainakin hidastuttaneet liikevaihdon romahdusten kovimpia vaikutuksia, sillä pahimman koronavaiheen eli maalis–toukokuun aikana Suomessa ehti mennä konkurssiin alle 600 yritystä. Määrä kasvoi 16 prosenttia viime vuodesta, kertoo HS. Lukua on pienentänyt suomalainen lomautuskäytäntö, jota helpotettiin merkittävästi kriisin alussa. Sitä kannattaa pitää löysänä, jotteivät lomautukset muuttuisi laajasti irtisanomisiksi. Esimerkiksi Tampereella toimiva Pilkington kertoi aloittavansa jo toiset yt-neuvottelut , koska yhdet lomautukset eivät riittäneet.