Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Etla: Kiky-sopimus paransi työllisyyttä – työajan pidennys 24 tunnilla olennaisin syy: Nyt ”tarve samansuuruisille toimenpiteille”

Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) maanantaina julkaistusta tutkimuksesta. Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja ennustepäällikkö Markku Lehmus selvittivät tutkimuksessa viime hallituskaudella sovitun kiky-sopimuksen vaikutuksia. Työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa palkkatasoa muuttamatta oli yksi osa kiky-sopimusta. Etlan tutkimuksen mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia. Loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Etlan mukaan kilpailukykysopimuksen voi odottaa lisäävän työllisyyttä noin 20 000–42 000 henkilöllä riippuen käytetyistä joustoista vuoteen 2022 mennessä. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin. Tähän tarvittaisiin Etlan mukaan ainakin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä on ennusteiden mukaan muutenkin syntymässä. Etlan mukaan nyt ”tarve on samansuuruisille toimenpiteille kuin edellisen hallituksen aikana”. – Pelkästään työaikaa pidentämällä ei tavoiteta 75 prosentin työllisyyttä, mutta työajan pidentämiselläkin on vaikutuksensa, sanoo Etlan ennustepäällikkö Lehmus. Lehmuksen mukaan työajan pidennyksen voidaan odottaa lisäävän työllisyyttä noin 8000‒16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä. Suomalaisilla lyhyempi viikkotyöaika Suomessa kaikkien työllisten keskimääräinen tehty viikkotyöaika on vajaan tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyempi, Etlan tutkimuksesta selviää. Sekä kokopäiväisten että osa-aikaisten työviikot jäävät eurooppalaisessa vertailussa Suomessa lyhyiksi. Suomessa myös lomat, arkivapaat ja muut poissaolot lyhentävät työaikaa useimpia muita Euroopan maita enemmän. Vuonna 2016 sorvattu kiky-sopimus lisäsi työaikaa 24 tuntia vuodessa palkkatasoa nostamatta. Työpaikat saivat itse päättää, miten pidentämisen toteuttivat. Lisäksi sopimuksen myötä julkisella sektorilla leikattiin lomarahoja 30 prosentilla kolmen vuoden määräajaksi 2017–2019. Syksyllä alkaa uusi työehtosopimuskierros, joka jatkuu aina ensin vuoden puolelle asti. Kikyn tuomat työajan pidennykset ja julkisella puolella lomarahan leikkaukset saattavat olla monella alalla esillä neuvottelupöydässä. Teollisuusliitto toppuuttelee Teollisuusliitto toteaa tiedotteessaan, että kiky-sopimuksella on ollut myönteinen vaikutus Suomen talouteen, mutta toppuuttelee liikaa intoa. Liiton mukaan vaikutusta ei pidä yliarvioida, liiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi. – Kiky sovittiin tiettynä aikana tiettyjen tarkoitusten saavuttamiseksi. Nyt palkattomalle lisätyölle ei ole enää olemassa perustetta. Palkattomalla talkootyöllä ei ratkaista Suomen teollisuuden kohtaloa ja tulevaisuutta. Työnantajapuolellakin kannattaisi nyt keskittyä enemmän miettimään todellisia ratkaisuja tuleviin haasteisiin, Aalto sanoo tiedotteessa.