Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Vääntö käy kuumana: Hoitajien lisäpalkat maksaisivat 800 miljoonaa tai 80 miljoonaa euroa vuodessa – kymmenkertainen ero riippuu siitä, keneltä kysyy

Kuntatyönantajat (KT) toi tiistaina julkisuuteen omat laskelmansa terveydenhoito- ja sosiaalialan yleisen tason ylittävän palkankorotuksen hinnasta ja seurauksista. Niiden mukaan korotuksen hinnalla saataisiin palkattua kymmenessä vuodessa 16 000 uutta hoitajaa. Ammattiliitot Tehy ja Super löivät löylyä omalta puoleltaan vertaamalla, kuinka heidän tarvitsemansa miljoonat ovat noin kaksi prosenttia kaikista valtion vuosittain maksamista yritystuista ja kymmenessäkin vuodessa vain murto-osa suunnitelluista hävittäjähankinnoista. Listasimme naisvaltaisen sote-alan ylimääräisestä 1,8 prosentin palkankorotusvaateesta kuumana käyvän väännön isoimpia erimielisyyksiä ja avoinna olevia kysymyksiä. 1. Eri summat korotuksen kustannuksista KT:n laskelmien mukaan kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstölle vaaditut niin sanotun yleisen linjan ylittävät palkankorotukset seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi maksaisivat kunnille ja kuntayhtymille yhteensä kahdeksan miljardia euroa. Lisälaskua kunta-alalle tulisi keskimäärin lähes 800 miljoonaa euroa vuodessa. Luvut perustuvat arvioon kuluvan vuoden työvoimakustannuksista ja prosentuaalisista korotuksista sen päälle. – Palkat nousisivat kymmenen vuoden aikana nykyisestä noin 20 prosentilla, KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen kertoo. Tehy ja Super taas arvioivat palkkatasa-arvoon tähtäävän ohjelman bruttokustannuksiksi noin 100–150 miljoonaa euroa vuodessa. Palkkaohjelman nettokustannukset kunnille olisivat vuosittain noin 80 miljoonaa euroa kymmenen vuoden ajan. 2. Mille aloille korotukset tulisivat? Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan ylimääräinen korotus kuuluisi vähintäänkin opettajille. Hänen mielestään tässä vaiheessa neuvotteluja on kuitenkin ennenaikaista puhua tarkoista ajoista ja korotusprosenteista, koska talouskehityksestä on mahdoton tietää pitkäksi ajaksi (LM 1.9.). Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ei puolestaan ota kantaa siihen, pitäisikö yleisen tason ylittävän korotuksen yltää myös esimerkiksi opetusalaan. – Se on Ollin asia, hän totesi sunnuntaina. Jos hoitohenkilöstön korotusvaatimukset toteutuisivat koko kunta-alalla, niin kymmenen vuoden aikana kokonaiskustannukset olisivat KT:n mukaan lähes 22 miljardia euroa eli enemmän kuin kunta-alan nykyiset työvoimakustannukset vuodessa. Tehyn ja Superin lisäksi ainakin Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on hakemassa vientialoja korkeampia palkankorotuksia. 3. Mitä tekee pääministeri Antti Rinne? Ay-taustaisen Antti Rinteen (sd.) hallitus haluaa nostaa Suomen tasa-arvon kärkimaaksi. Hallitusohjelman mukaan työelämän laadussa ja tasa-arvossa on vielä paljon tehtävää. Palkkatasa-arvoa hakevalla sote-alalla nämä hallitusohjelman kohdat on luettu tarkasti. Palkoista neuvottelu kuuluu kuitenkin perinteisesti työmarkkinaosapuolille, jollainen hallitus ei ole. Viikonloppuna Tehyn Rytkönen puntaroi, että valtiota tarvitaan apuun sitten, jos työmarkkinaneuvotteluissa ei onnistuta. Nyt alkuviikolla Tehy ja Super ovat ykskantaan sitä mieltä, että korotuksen rahoittamiseen tarvitaan valtion osallistumista. – Pääministeri on sanonut ymmärtävänsä naisvaltaisten alojen palkkavaatimuksia. Pitääkin kysyä, onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja, eikä suinkaan, onko meillä varaa nostaa niitä, Superin puheenjohtaja Silja Paavola totesi tiistaina. Rinteellä voi olla edessään vaikea valinta. Käykö niin, että hallitusta voi syyttää osapuolesta riippuen joko ohjelmansa unohtamisesta tai sekaantumisesta asiaan, joka ei sille kuuluisi.