Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kiusaamisessa on puututtava syihin, ei vain seurauksiin

Jokainen arkiaamu joku lapsi tai nuori aloittaa koulupäivänsä pelon varjostamana. Joudunko tänään tönityksi ruokalajonossa? Jäänkö yksin välitunnilla? Ilkkuuko joku uusia silmälasejani? Nämä ovat vain esimerkkejä tilanteista, jotka ovat kouluissa arkipäivää. Pahimmillaan koulukiusaaminen on vakavaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa, joka jättää arvet pitkälle aikuisuuteen. Kiusaamisen nollatoleranssi on ihailtava tavoite, mutta todellisuudessa se tuntuu utopistiselta korulauseelta. Vilpitön tahto puuttua koulukiusaamiseen on olemassa, mutta ongelman ratkaisemiseksi täytyy tuntea syyt sen juurella. Koulukiusaaminen nousi otsikoihin jälleen tällä viikolla, kun julkisuudessa kerrottiin vantaalaiskoulussa välitunnilla tapahtuneesta välikohtauksesta, jossa oppilas kaadettiin maahan ja häneen kohdistettiin väkivaltaa. Mediassa olleiden tietojen perusteella oppilasta oli kiusattu pitkään. Neljää alle 15-vuotiasta epäillään pahoinpitelystä. Koska alle 15-vuotias ei ole Suomessa rikosoikeudellisessa vastuussa, poliisi selvittää tapausta nyt yhteistyössä sosiaalitoimen, koulujen, lastensuojelun sekä nuorisotoimen kanssa. Tärkein kysymys on, mikä saa yläkouluikäisen nuoren käyttämään silmitöntä väkivaltaa toista oppilasta kohtaan. 17 prosenttia vastaajista kertoi Mannerheimin lastensuojeluliiton vielä julkaisemattomassa hyvinvointikyselyssä kokeneensa kiusaamista tai loukkaavaa kohtelua. Huolestuttavaa oli, että iso osa lapsista ja nuorista sanoi koulun aikuisen puuttuneen kiusaamiseen, mutta siitä ei ollut hyötyä (AL 24.9.). Opetuksen järjestäjillä ja koulun aikuisilla on lakisääteinen velvollisuus turvata oppilaille turvallinen kouluympäristö. Liian usein koulukiusaaminen otetaan vakavasti vasta, kun tilanne on jo edennyt pitkälle. Yleisesti ajatellaan , että kiusaaminen kumpuaa kiusaajan omasta pahasta olosta. Kiusaamisessa pitääkin puuttua ongelman syihin, ei vain seurauksiin. Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan hallitus kutsuu eduskuntapuolueet koolle luomaan toimintaohjelmaa kiusaamisen ehkäisemiseksi. Nyt tarvitaan ratkaisuja perheiden sekä koulun ja kodin yhteistyön tukemiseen. Kuinka lapsen tai nuoren kipuilu huomataan ajoissa, ennen kuin se purkautuu satuttavana käytöksenä koulukavereita kohtaan? Jokaisella on oikeus elää ilman pelkoa väkivallasta tai kiusatuksi joutumisesta.