Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Velat sidottava vuosituloihin ja asuntolainalle maksimipituus – näillä keinoilla kotitalouksien velkaantumista yritetään hillitä

Kotitalouksien velkaantumista hillitään uusin työkaluin. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdottaa tiistaina antamassaan esityksessä, että kotitalouden luottojen enimmäismäärä sidotaan vuosituloihin, ja asuntoluoton takaisinmaksuaikaa rajoitetaan. Työryhmä kutsuu luottomäärän rajoitetta enimmäisvelkasuhteeksi. Yhtä hyvin voidaan puhua tulosidonnaisesta velkakatosta. Ehdotuksen mukaan kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden bruttovuositulot. Enimmäisvelkasuhdetta laskettaessa otetaan huomioon kaikki lainat eli uusi laina, aiemmat lainat ja osuus taloyhtiölaista. Jos lainaa hakee useampi samassa kotitaloudessa asuva henkilö yhteisvastuullisesti, lasketaan henkilökohtaiset ja yhteiset velat yhteen, samoin vuotuiset bruttotulot. Velkaantumisrajoite ei koske valtion takaamaa opintolainaa, mutta opintolainat otetaan huomioon enimmäisvelkasuhdetta laskettaessa muun luoton myöntämisen yhteydessä. Enimmäispituus Työryhmä esittää lisäksi, että asuntoluottojen takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta. Lyhennysvapaita olisi edelleen mahdollista sopia. Enimmäisluottosuhdetta ei olla muuttamassa eli asuntolainan määrä saa olla enintään 90 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Ensiasunnon ostajalla kohdalla taso on 95 prosenttia. Taloyhtiölainat Muutosta esitetään myös kovassa kasvussa olleisiin taloyhtiölainoihin. Työryhmän mielestä taloyhtiö voisi ottaa uudisrakennuskohteessa lainaa enintään määrän, joka vastaa 60 prosenttia myytävien asunto-osakkeiden velattomasta hinnasta. Lainan takaisinmaksuaika rajoitettaisiin enintään 25 vuoteen. Lisäksi lyhennysvapaita rajoitettaisiin niin, että niitä ei saisi olla viiden ensimmäisen vuoden aikana siitä, kun asunto on luovutettu omistajalle. Valtiovarainministeriö lähetti ehdotukset lausuntokierrokselle tiistaina. Lausuntoaika päättyy marraskuun 29. päivänä. Työryhmä toteaa, että uusien rajoitteiden merkittävät vaikutukset laina- ja asuntomarkkinoihin eivät ole todennäköisiä. Samalla myönnetään, että rajoitteiden vaikutuksia on vaikea täsmällisesti arvioida. – Ehdotuksemme eivät kiristäisi merkittävästi asuntoluotonantoa nykytilanteessa. Meidän pitää kuitenkin varautua siihen, että markkinat voivat ylikuumentua, sanoo työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Leena Mörttinen tiedotteessa. Täysin kaavamainen enimmäisvelkasuhde ei ole, sillä luottopäätöksissä rahoituslaitos voi ottaa huomioon asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja varallisuuden. Pankki olisi myös oikeutettu ylittämään luotonannon kokonaismäärä tietyissä rajoissa. Tällä halutaan estää se, että enimmäisvelkasuhteesta ei muodostu estettä normaalille luototukselle. Suomen Pankki totesi toukokuussa, että noin 16 prosentilla uusista asuntovelallisista velkaa on ollut yli 4,5-kertainen määrä suhteessa tuloihin. Keskimäärin kokonaisvelat ovat olleet noin kolminkertaiset suhteessa vuotuisiin bruttotuloihin. Velat huolena Toimenpide-ehdotukset liittyvät kasvavaan huoleen kotitalouden velkaantumisesta. Suomen Pankki on varoitellut velkaantumisen riskeistä, ja puhunut tulosidonnaisen velkakaton puolesta. Asiakastieto Group tiedotti maanantaina, että maksuhäiriöiden kuluttajien määrä kipusi syyskuussa uuteen ennätykseen. Syyskuun lopussa maksuhäiriömerkintä oli 385 700 henkilöllä, mikä on 4 000 henkilöä enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdottaa, että luotonantaja ei saisi myöntää luottoa hakijalle, jonka maksukyvyttömyyden todennäköisyys on kohtuuttoman suuri. Työryhmä toteaa esityksessään, että ylivelkaantuminen on yksilötasolla vakava uhka, ja velkakierre voi johtaa elämänhallinnan menettämiseen ja syrjäytymiseen. Suomen Pankin mukaan velkaantumisaste vuoden 2000 syyskuussa oli 64 prosenttia ja vuoden 2010 syyskuussa 110 prosenttia. Tilastokeskuksen tarkentuneiden laskelmien mukaan velkaantumis­aste oli tämän vuoden tammi-maaliskuussa keskimäärin 127,2 prosenttia. Suomen Pankin esittämä esimerkki tulosidonnaisesta velkakatosta. Oletuksena on 450 prosentin velka–tulo-suhde. Perhe suunnittelee 250 000 euron hintaisen ensiasunnon hankintaa. Perheen bruttovuositulot ovat 55 000 euroa, ja heillä on 17 500 euroa vakuudetonta kulutusluottoa. Ensiasunnon ostajan lainakatto on 95 prosenttia, jolloin perhe voi nostaa enintään 237 500 euron asuntolainan. Loppuosa on rahoitettava omilla säästöillä. Asuntokaupan jälkeen velkaa on yhteensä 255 000 euroa. Velkojen tulojen suhde on 464 prosenttia eli velkakaton ehto ylittyy. Perheen tulisi rahoittaa suurempi osa asuntokaupasta omilla säästöillä tai hankkia edullisempi asunto. Jos perhe alentaa asuntolainamäärää esimerkiksi 5 prosenttia, velka–tulo-suhde painuu alle 450 prosentin.