Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Köyhyys hidastaa opintoja ja heikentää hyvinvointia

Opiskelijoiden toimeentulotilanne Suomessa on hälyttävän huono. Viime hallituskaudella tehty opintotuen leikkaus laski opintorahan tason 250 euroon kuussa, ja sen myötä kolmasosa opiskelijoista on nyt pienituloisuusrajan alapuolella. Riittämätön tuki on kasvattanut opintolainan käyttöä: suomalaisilla on nyt yli 3,6 miljardia euroa opintolainaa. Osa tästä määrästä on pakotettua velkaa, sillä opiskelija ei ole oikeutettu perusturvaan, ennen kuin on käyttänyt opintolainansa. Esimerkiksi kesätyöttömyyden iskiessä on nostettava koko vuoden lainat, ennen kuin voi hakea toimeentulotukea. Myös opintorahan ehtona olevia opintosuoritusvaatimuksia on tiukennettu samalla, kun rahaa suorituksista saa entistä vähemmän. Töiden teko on siis yhä useammalle välttämättömyys, vaikka se hidastaa opintojen edistämistä. Pääkaupunkiseudun opiskelijoille teetetyn toimeentuloselvityksen mukaan suurin syy opintojen aikaiselle työssäkäynnille on juuri toimeentulon riittämättömyys (59% vastaajista), joka on syynä tuplasti yleisempi kuin töiden teko oman alan työkokemuksen hankkimiseksi (29%). Opintojen hidastumisen ohella heikon toimeentulon aiheuttama stressi vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) mukaan joka kuudes opiskelija kokee oman toimeentulonsa erittäin niukaksi ja epävarmaksi, mikä on suoraan yhteydessä heikompaan opiskelukykyyn. Kaikkiaan joka kolmas opiskelija raportoi mielenterveytensä oireilleen, ja joka viidennellä oireet olivat vähintään viikoittaisia. On kysyttävä, olisivatko nämä ongelmat ja niiden yhteiskunnallinen hinta ainakin osittain vältettävissä, jos opintoraha riittäisi elämiseen ja opiskelija voisi aidosti keskittyä päätyöhönsä – opiskelemiseen. Haluamme nostaa erikseen esiin perheellisten opiskelijoiden tilanteen. Arviolta 60 prosenttia perheellisistä opiskelijoista elää pienituloisuusrajan alla. Useiden tutkimusten mukaan varhaislapsuudessa koetut niukkuuden kokemukset heikentävät myöhemmän menestyksen edellytyksiä. Perheellisten opiskelijoiden heikko toimeentulo ei siis haittaa vain heidän opiskeluaan, vaan myös heidän kasvattamansa sukupolven menestystä ja hyvinvointia. Mikäli nuorten aikuisten halutaan sekä hankkivan lapsia että suorittavan korkeakoulututkinnon, on yhteiskunnan tuettava näitä valintoja. Opintorahan huoltajakorotus olisi tähän toimiva instrumentti, jos se olisi lähimainkaan riittävällä tasolla. Huoltajakorotuksen kanssakin opintoraha on silti matalampi kuin toimeentulotuen perusosa. Korkeakouluvisiossa asetettiin tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä puolet suomalaisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Kun tavoitteena on nostaa väestön koulutustasoa, ja myös täydennys- ja uudelleenkouluttautumiselle on kasvava tarve, niin opiskeluajan toimeentulon turvaksi tarvitaan uudenlaisia panostuksia ja ratkaisuja. Me opiskelijat toivomme, että tulevalla vaalikaudella sosiaaliturvaa uudistetaan mahdollistamaan opiskelu kaikissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa kenenkään perustoimeentulon vaarantumatta. Kirjoittajat ovat Tampereen ylioppilaskunnan puheenjohtaja ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja.