Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Näin Tampere-Pirkkalan turma tapahtui: Kone nousi muutaman kymmenen metrin korkeuteen ja rysähti rajusti maahan – koneen liike vasemmalle tekee turmasta poikkeuksellisen

Onnettomuustutkintakeskus Otkes tutkii Tampere-Pirkkalan kentällä tapahtuneen lento-onnettomuuden. – Paikalla menehtyi yksi henkilö välittömästi. En voi kommentoida tarkemmin, Otkesin ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija Ismo Aaltonen sanoo. Onnettomuudessa menehtynyt on noin 50-vuotias ja kotoisin Pirkanmaalta. Kyseessä oli opetustilanne ja se on syy, miksi Otkes tutkinnan turmasta aloittaa. Otkesilla on video- ja kuvamateriaalia tapahtuneesta. Aaltosen mukaan heillä on tiedossa, mitä tapahtui, mutta selvitys koskee sitä, miksi onnettomuus tapahtui. Illalla alueella tehtiin havaintoja kuumailmapallosta, mutta se ei liity tapahtuneeseen. – Jos joku näkee ABC:lta kuumailmapallon taivaalla, se ei tarkoita, että sillä olisi mitään tekemistä asian kanssa, Aaltonen sanoo. Jyrkässä kulmassa maahan Pienlentokone syöksyi jyrkässä kulmassa maahan siivelleen heti lentoon noustuaan. Otkesin hallussa olevalla videolla näkyy, kuinka ultrakevyt pienlentokone alkaa kiitotieltä lentoon lähtiessään välittömästi kaartaa vasemmalle. Kone tekee noustessaan kokonaisen ympyrän ja yhtäkkiä kaatuu jyrkässä kulmassa siivelleen kiitotien viereiselle nurmikolle. Aaltosen mukaan kone kävi videon perusteella muutaman kymmenen metrin korkeudessa. Poikkeuksellisen onnettomuudesta teki koneen jatkuva kaartuminen vasemmalle. – Meidän täytyy selvittää, mistä tällainen liike johtui. Kone tuhoutui rajusti maahan rysähtäessään. Aaltonen ei ole itse vielä nähnyt konetta, mutta kuvien perusteella sen nokkaosa murskautui täysin. Onnettomuuden syy ei ollut vielä perjantaiaamuun mennessä selvinnyt Otkesille. Tutkinta jatkuu edelleen ensi viikolla. ”Huonosti olisi käynyt monella muullakin konetyypillä” Otkesin johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan koneessa oli rakettivarjo, joka aiheutti pelastamiselle vaikeuksia. Laukeamaton rakettivarjo on räjähdysaltis, mikä aiheuttaa vaaraa pelastajille. Nurmen mukaan rakettivarjo purettiin poliisin johdolla. – Hylkyyn ei pääse käsiksi ilman, että rakettivarjo puretaan vähän kuin pommi. Pelastuslaitos oli tunnistanut räjähteen ja osasi toimia sen mukaan. Rakettivarjo on koneen laskuvarjo. Se toimii Nurmen mukaan samankaltaisesti kuin auton ilmatyyny, jonka ohjaaja laukaisee. Laskuvarjo ammutaan isolla määrällä räjähdettä. – Jos varjoa ei ole laukaistu ja kone joutuu onnettomuuteen, rakettivarjo on epästabiili ja sen voi vahingossa saada laukeamaan. Lähellä oleville ihmisille käy huonosti, mikäli tällainen varjo laukeaa hallitsemattomasti. Rakettivarjo on Nurmen mukaan harvinainen, eikä pelastajat ja poliisi tunnista sitä välttämättä. Tässä tilanteessa varjon olemassaolo oli tunnistettu. Aaltosen mukaan rakettivarjosta on yleensä apua, jos koneen hallinta menetetään. Korkeammalla lentäessä panos laukaistaan hätätilanteessa, jolloin koko kone pääsee laskeutumaan maahan turvallisesti. – Rajansa kuitenkin kaikella. Kone tuli tällä kertaa maahan niin suurella voimalla ja jyrkässä kulmassa, ettei rakettivarjoa olisi ehditty laukaista. Huonosti olisi käynyt monella muullakin konetyypillä, Aaltonen sanoo. Vastaaville ultrakevyille koneille tapahtuu Otkesin mukaan onnettomuuksia usein, mutta ne eivät yleensä johda henkilövahinkoihin. Aaltosen mukaan edellinen kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui vuonna 2014. Joka vuosi kuitenkin tilastoidaan onnettomuuksia, joissa koneet vaurioituvat. Ultrakevyiden pienkoneiden lentäjille sattuneet onnettomuudet ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Vuosina 2009–2014 niissä kuoli 13 ihmistä. Vuoden 2015 jälkeen keskiviikkoillan onnettomuus oli ensimmäinen. Päivitys 2.8.2019 kello 10.39: Juttuun lisätty faktalaatikko ja grafiikat sekä päivitetty otsikko.