Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Lukiolaiset eivät kaipaa enää lisää paineita – ”ei” pakkoruotsin paluulle

Antti Rinteen johtamien hallitusneuvottelujen lopputuloksena pääsemme tarkastelemaan uutta hallitusohjelmaa. Siitä löytyy paljon niin hyviä kuin huonojakin puolia. Hallitusohjelman sivulta 168 löytyy seuraava virke “Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa”. Tätä eivät lukiolaiset halua. Uusi pakollinen ylioppilaskoe lisäisi väistämättä opiskelijoiden stressiä ja paineita. Jo nyt 30 prosenttia lukiolaisista kokee uupumusasteista väsymystä koulutyössään. Koulutuspäätöksillä pitäisi purkaa tätä stressiä, ei lisätä sitä. Tällä hetkellä ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielen koe on kaikille pakollinen, minkä lisäksi kokelas valitsee kolme muuta ainetta seuraavista: toinen kotimainen kieli, matematiikka, vieras kieli sekä reaaliaine. Joko matematiikka tai kieli tulee kirjoittaa pitkänä eli vaativampana kokeena. Jos näiden lisäksi toinen kotimainen kieli on pakollinen, tulisi opiskelijan valita näiden raamien mukaan äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen lisäksi matematiikka tai vieras kieli sekä reaali, joista edelleen valitaan joko kieli tai matematiikka pitkänä. Vuonna 2022 tutkinnon suorittamisen aloittavien tulee kirjoittaa vähintään viisi pakollista ainetta. Jos tähän viiteen pakolliseen aineeseen lisätään toinen kotimainen kieli, valinnanvapautta rajoitetaan entisestään. Ruotsin kielen sekä muiden kielien osaamista ei haluta vähätellä. Kielitaito on hyödyllistä ja tärkeää, mutta pakollisella ylioppilaskirjoituksella ei päästä toivottuun tavoitteeseen kielitaidon kehittämisessä valtakunnallisesti. Optimaaliset tulokset eivät synny pakkopullalla, vaan laadukkaalla ja pitkäkestoisella opetuksella. Suurin osa käy toista kotimaista kieltä vähintään viisi pakollista lukiokurssia – tärkeämpää olisi kehittää niitä siten, että kielitaito kohenee. Pahimmillaan pakollisesta toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeesta tulee sellainen peikko, joka voi olla jopa kynnyskysymys lukioon hakemiselle. Pakollinen ylioppilaskoe tuskin lisää kielitaitoa, vaan pikemminkin lisää hylättyjen sekä heikosti suoriutuneiden määrää. Kielitaidon kehittämiseen parempia vaihtoehtoja olisi esimerkiksi aloittaa toisen kotimaisen kielen ja muiden kielten opiskelu nykyistä aiemmin tai parantaa mahdollisuuksia kielten oppimiseen jo varhaisemmassa vaiheessa. Toista kotimaista kieltä aletaan nykyisin opiskelemaan kuudennella luokalla. Tästä meillä ei vielä ole lukiotason tuloksia, sillä uudistus tuli voimaan vain muutama vuosi sitten. Hallitusohjelman sivulta 173 tavoitteen neljä ensimmäinen keino kuuluu seuraavasti: “Nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja.” Annan teille nyt ruuvimeisselin suoraan käteen ja toivon, että pidätte tästä kiinni ja kuulette meitä nyt: emme halua lisää paineita. Kirjoittaja on Pirkanmaan Lukiolaiset ry:n varapuheenjohtaja