Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Uuden lastensairaalan kohua on seurattu Tampereellakin – Taysiin kohta avattavassa lasten ja nuorten sairaalassa aiotaan korostaa potilasturvallisuutta

Vain vuosi sitten Helsinkiin avattu Uusi lastensairaala nousi maanantaina otsikoihin, kun työntekijät väittivät Ylen MOT-ohjelmassa potilasturvallisuuden vaarantuneen lastensairaalassa. Uutisointia Uuden lastensairaalan ympärillä on seurattu myös Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (Tays), jonka uusi Lasten ja nuorten sairaala avaa ovensa vaiheittain tiistaista alkaen. Lastentautien vastuualueen ylihoitaja Tarja Heino-Tolonen arvioi, että Tampereella uusi Lasten ja nuorten sairaala on suunniteltu toiminta ja perheet edellä. Lasten ja nuorten sairaalan toiminnallinen projektipäällikkö Kirsi Arvonen kertoo, että henkilökunta ja perheet ovat olleet mukana uuden lastensairaalan suunnittelussa. – Heidän toiveitaan on kuultu ja viety toteutukseen. Kaikkea ei olla voitu toteuttaa, mutta pitkälle kyllä, Arvonen sanoo. Aamulehden haastattelemat Taysin työntekijät eivät ota kantaa Helsingin Uuden lastensairaalan tilanteeseen vaan kommentoivat Ylen jutussa esiin nousseita teemoja, kuten hoitajaresursseja ja työn kuormittavuutta, Tampereen näkökulmasta. Ei kokemusta uusista tiloista Tampereella muutto uuden Lasten ja nuorten sairaalan tiloihin on vasta edessä. Ensimmäisenä ovensa avaavat Taysin lasten veri- ja syöpätautien osasto sekä lasten päivystys 17. syyskuuta. – Vielä on vaikea sanoa, miten henkilökunta kokee uudet tilat, Arvonen toteaa. Hän toteaa, että Taysin uuden Lasten ja nuorten sairaalan sekä Helsinkiin vuosi sitten avatun Uuden lastensairaalan lähtökohdat ovat erilaiset. Taysin lastensairaala on rakennettu julkisin varoin, kun taas Helsingin Uuden lastensairaalan rahoitukseen osallistui yksityishenkilöitä ja yrityksiä yli 38 miljoonalla eurolla. Heino-Tolonen uskoo lastenklinikan toiminnan paranevan, kun uusi lasten ja nuorten sairaala otetaan käyttöön. Aiemmin toiminnot ovat sijainneet hajautetusti eri puolilla sairaalaa. – Se ei ole resurssien kannalta järkevää, sillä henkilökunnan on pitänyt liikkua ja kuljettaa potilaita paikasta toiseen. Kun kaikki toiminta tapahtuu yksissä tiloissa, liikkumiseen ei mene ylimääräistä aikaa. Olemassa olevat resurssit voidaan hyödyntää paremmin, Heino-Tolonen sanoo. Hän uskoo, että tämä muutos palvelee erityisesti perheitä. Keikkatyöntekijöitä vähemmän Uuden lasten ja nuorten sairaalan henkilöstön suuruus on Heino-Tolosen mukaan runsas 600. Pelkällä lastenklinikalla on liki 300 työntekijää. Lyhytaikaisia sijaisia, eli niin sanottuja tuntityöntekijöitä käytetään, mutta määrä vaihtelee. Heino-Tolonen huomauttaa, että tuurauksia tekevät myös pidemmillä vapailla olevat vakituiset työntekijät, jotka tuntevat talon tavat. – On päiviä, jolloin tuntityöläisiä ei ole lainkaan. Esimerkiksi infektiokauden ja silloin, jos osastoilla, on erityistä kuormitusta, lyhytaikaisia sijaisia voidaan tarvita. Lastenklinikalla tunti- ja keikkatyöläisiä käytetään nykyään aiempaa vähemmän. Syynä on se, että vakituinen henkilökunta siirtyy kiireen mukaan joustavasti osastojen välillä. Henkilöstön liikkuvuutta on Heino-Tolosen mukaan haluttu muuttaa ketterämmäksi. Hän kuvailee henkilöstön liikuttelua tasapainotteluksi resurssien, tarpeen ja osaamisen välillä. Kaikissa vaihdoksissa ensisijainen asia on potilasturvallisuus. – Nuppiluku ei aina ratkaise. Se ei riitä, että on ihmisiä, vaan tarvitaan myös osaamista. Kuormittavuuden tunteeseen halutaan puuttua Lastentautien ylilääkäri, vastuualuejohtaja Marja-Leena Lähdeahon mukaan Taysissa työn kuormittavuudesta puhutaan paljon. – Siihen yritetään myös puuttua, jotta henkilökunnalla ei olisi tällaista kokemusta, hän sanoo. Lähdeahon mukaan työn kuormittavuuteen voidaan puuttua esimerkiksi työnjakoon liittyvillä muutoksilla ja keskustelemalla, sillä siten voidaan päästä kuormittavuutta aiheuttavien asioiden syiden äärelle. – Asia on tärkeä. Pyrimme kuulemaan henkilökuntaa.