Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Daniel Libeskindillä on Tampereella mainiot edeltäjät

"Visio muuttaa todellisuutta. Se ei ole jotain, joka valmistuu ja loppuu. Se on edellä itseään. Tulevaisuus ei ole rakennus, vaan elämä sen sisällä." Kannen ja areenan arkkitehdin Daniel Libeskindin sanat Aamulehden haastattelussa elokuun lopussa kristallisoivat arkkitehtuurin perusvoiman. Arkkitehtuurin päätarkoitus on täyttää kaupunki elämästä ja synnyttää sitä lisää. Kansi ja areena ei ole viistokulmaisten tornien, vaan uuden elämän synnyttämistä Tampereelle. Libeskind on tähänastisista arkkitehdeista kaikkein kuuluisin Tampereella työskennellyt, mutta lajissaan hän ei ole ensimmäinen täällä, kaukana siitä. Viime lauantaina Tampereella järjestettiin Schreckien sukuseuran kokous. Hotelli Tammerin korkeaan saliin oli kokoontunut 72 Schreckiä eri puolilta Suomea. Aplodit olivat mahtavat, kun arkkitehti Lasse Kosunen lopetti esitelmänsä Schreck-suvun arkkitehdeista ja rakennusmestareista. Ennen Liebeskindiä he ovat ehkä eniten Tampereen kaupunkikuvaan vaikuttaneita ihmisiä. Arkkitehti Georg Schreck (1859–1925) suunnitteli Tampereen raatihuoneen, Tampellan juhlatalon, Johanneksen koulun, Tammelan koulun, tullikamarin ja pakkahuoneen, Finlaysonille tehdasrakennukset 8, 31, 32 ja 33. Nokialla Schreckin visio näkyy Pitkäniemen sairaalan päärakennuksessa ja Teiskossa Aunessillan holvikaaressa. Georg Schreck oli mukana perustamassa Tampereen teknillistä seuraa, joka rakennutti Hotelli Tammerin toimitalokseen. Hän perusti myös Otran, joka nykyisin tunnetaan K-rautana. Georg Schreckin veli , rakennusmestari Theodore Schreck (1866–1923) urakoi pystyyn Tampereen Teatterin, Klassillisen lyseon, Talouskoulun ja Haarlan tehtaan sekä Nokialle Pitkäniemen sairaalan. Schreckien suunnittelemat ja pystyttämät rakennukset ovat kestäneet aikaa poikkeuksellisen hyvin ja myös aika-ajoin kaupungissa esiin pöllähtävää vanhojen rakennusten purkuvimmaa. Veljesten työtä jatkoi Theodoren poika Harry W. Schreck (1904–1995). Hän piirsi Suomen pankin talon Hämeentielle, Pyynikin uimahallin, Tampereen Säästöpankin talon, Kalevan tornit ja lukuisia kouluja. Ja tässä tuli mainittua vain osa kolmen Schreckin Tampereen töistä. Harry Schreckin motto oli, että hyvä arkkitehtuuri on usein huomaamatonta. Sen tarkoitus on ennen kaikkea synnyttää hyvää oloa siitä, että ympäristö sopii ihmiselle. Tämä on tärkein asia myös nyt vauhdila pystyyn nousevassa Kannessa ja areenassa. Monien wau-arkkitehtuurina pitämä jättiprojekti on Libeskindille hyvin ihmisellisesti vain naapurusto. Tämä on paras mahdollinen tavoite Tampereelle. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.