Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Harmaa talous voi voittaa verovähennyksen

Yli 400 000 suomalaista hyödyntää vuosittain kotitalousvähennystä, jota voi saada kotona tai vapaa-ajan asunnolla teetetystä työstä kuten remontista, siivouksesta tai hoiva- ja hoitotyöstä. Ensi vuoden talousarvioesityksessä kotitalousvähennys on kuitenkin joutunut leikkauslistalle. Budjetissa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 400 eurosta 2 250 euroon. Työkorvauksissa vähennyksen osuutta lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Hallituksen laskemissa muutos toisi vuosittain noin 95 miljoonan edestä lisää veroeuroja valtion kassaan. Epäselvää on kuitenkin se, kuinka muutos vaikuttaa harmaaseen talouteen, korjausrakentamiseen ja työllisyyteen. Kotitalousvähennys on kannustanut kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne ovat aiemmin tehneet itse. Vähennys on kehittänyt Suomeen palvelukulttuuria, edistänyt asuntojen omatoimista kunnossapitoa ja torjunut harmaata taloutta. Monille kotitalousvähennys on voinut toimia kimmokkeena esimerkiksi kauan haaveillun keittiöremontin aloittamiselle, sillä vähennys on keventänyt kalliin remontin loppulaskua tuntuvasti. Kaiken lisäksi kotitalousvähennyksen tekeminen on tehty verkossa erittäin yksinkertaiseksi, josta selviää ilman kuittien skannaamista. Vaikka leikkaus kotitalousvähennykseen on maltillinen, se näkyy palveluja käyttävän kukkarossa. Veronmaksajain keskusliitto on laskenut, että jos henkilö käyttää vähennykseen oikeuttavaa palvelua tuhannen euron edestä, tästä saatava verovähennys on ensi vuonna 100 euroa pienempi kuin aiemmin. Suuremmissa remonteissa vähennys pienenee jo useilla sadoilla euroilla. Uhkana on, että kun kotitalousvähennyksestä saatava hyöty pienenee, houkutus käteisellä maksamiseen ja pimeiden töiden ostamiseen kasvaa. Kotitalousvähennystä on arvosteltu hyvätuloisten tukena. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus aikoo selvittää uutta tasapuolisempaa tukijärjestelmää. Kotitalousvähennystä on muutettu Suomessa useita kertoja sen voimassaolon aikana. Jatkuvan soutamisen ja huopaamisen sijaan järjestelmää tulisi kehittää niin, että se toimisi keinona tukea esimerkiksi kotona asuvia pienituloisia vanhuksia. Toimivalta järjestelmältä ei kuitenkaan kannata viedä pohjaa, ennen kuin korvaava suunnitelma on olemassa.