Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Myös kaupunkien kotipuutarhat hillitsevät ilmastonmuutosta – voisiko arvokas työ tuntua kiinteistöverossa?

Tiedote: seuraava teksti saattaa sisältää suuria pitoisuuksia omakotiasumista ja puutarhatöitä, joten kaikkein vakavimpien kerrostalojumittajien on ehkä syytä lukea varovaisesti ja mahdollisia allergiaoireita tarkkaillen. Tiedote päättyy. Kaikki näytti hyvältä toukokuun viimeisiin päiviin saakka. Olin pitänyt muutaman viikon lomaa, jotta kerrankin piha olisi talven ja kevään jäljiltä valmis ottamaan kesän vastaan. Syksyllä kesken jäänyt haravointi: hoidettu. Samoin väärässä paikassa talvehtineiden lehtikasojen siirto kompostiin. Kuivien oksien ja risujen kerääminen: hoidettu. Lisämultaa perennoille ja pensaille: hoidettu. Sitten iskivät touko- ja kesäkuun vaihteen muutamat liki hellepäivät, ja peli oli menetetty. Koleahkon toukokuun jälkeen joka ikinen vähänkin kasvilta vaikuttava luontokappale suoritti huiman kasvupyrähdyksen, ja yhtäkkiä piha näytti villiintyneeltä puolimetsältä, jonka omalakiseen ekosysteemiin ihmiskäsi ei ole aikoihin koskenut. Sellaiselta, johon puutarhanhoito ei enää tepsi, vaan tarvitaan raivaustöitä. Toisinaan hädän ollessa suurimmillaan jokin jumalainen väliintulo auttaa, helpottaa tai lohduttaa. Tällä kertaa sen teki Puutarhaliitto, jonka kauden 2020 pihajulistus muotoili asian näin: "Monimuotoinen puutarha edistää sekä luonnon monimuotoisuutta että hidastaa kasvihuoneilmiön etenemistä. Puutarhan avulla voidaan myös sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haittoihin." Noiden sanojen jälkeen päätin jättää ajatuksen helppohoitoisesta ja rouheasta betonikansipihasta (kylläkin ilman areenaa) toteuttamatta. Ainakin toistaiseksi. Salliva vihreys. Hallittu hoitamattomuus. Näitä asioita Puutarhaliiton ilosanoma painotti. Siinä on kaksi viisasta mietettä jokaiselle kotipuutarhurille. Ne ovat niin paljon voimaa antavia iskulauseita, että mieli tekisi tatuoida ne käsivarteen. Tai maalata näkyvälle paikalle talon seinään, jotta satunnaisetkin ohikulkijat korjaisivat paheksuvat vilkuilunsa tyytyväiseen hymyyn. Kas, tuollahan ei ollakaan saamattomia ja laiskoja, vaan sallivan vihreyden vaalijoita. Kaupunkien kotipuutarhat ovat siis osa globaalia taistelua ilmastonmuutosta vastaan. Niillä on myös muita hyvää tekeviä ominaisuuksia: rehevät pihat toimivat puskurina sään ääri-ilmiöitä vastaan ja hidastavat muun muassa rankkasateiden haittavaikutuksia ja hulevesien valumista. Nyt tarkkana pormestari Lauri Lyly , tässä ihan vaan vapaasti toteutettavaksi vallankumouksellinen idea, joka nostaa Tampereen maailmanmaineeseen todellisena ympäristökaupunkina: ilmastokerroin kiinteistöveroon. Mitä runsaampi piha, sitä pienempi vero. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.