Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Australian metsäpaloista levinnyt savu yltää jo maapallon ympäri – tuhka sulattaa naapurimaan jäätiköitä

Australian maastopaloista lähtenyt savu on kiertänyt täyden kierroksen maapallon ympäri, kertovat satelliittihavainnoissa tammikuun 13. päivältä. Palot ja niiden aiheuttama kuumuus ovat synnyttäneet voimakkaita nousevia ilmavirtauksia, joiden mukana savu on päässyt leviämään stratosfääriin eli ylempään ilmakehään asti. Ryhmäpäällikkö Seppo Hassinen Ilmatieteen laitokselta kertoo, että savu kulkee eteläisellä pallonpuoliskolla laikkuina ja vanoina, mutta savun määrä on sen verran vähäinen, ettei sitä suoraan maan pinnalta katsoessa havaitse. – Parhaimmillaan se on saattanut esimerkiksi Etelä-Amerikassa näkyä punertavina auringonlaskuina ja -nousuina samalla tavalla kuin Suomessa 2018, kun syksyllä Portugalin metsäpaloista levisi savua, Hassinen sanoo. Stratosfäärissä noin 12–15 kilometrin korkeudessa kulkeva savu ei haittaa Hassisen mukaan lentoliikennettä toisin kuin tulivuorenpurkauksissa leviävä tuhka. Hassisen mukaan savupilvi ei haittaa näkyvyyttä, vaikka sen läpi lentäisi. Koneet lentävät muutenkin noin 10 kilometrin korkeudessa eli pilven alapuolella. – Lisäksi metsäpalojen savu on erilaista kuin tulivuorista tuleva tuhka, joka on vaarallista lentokoneiden moottoreille. Savu ei samalla tavalla vahingoita moottoreita, vaikka olisi sankemmatkin pilvet. Ei kulkeudu Etelämantereelle asti Alempana ilmakehässä kulkevaa mustaa hiiltä, tuhkaa ja pölyä on kulkeutunut etenkin Uuden-Seelannin jäätiköille. Siellä ne tummentavat lumi- ja jääpintoja. Kun lumi ja jää tummenevat, auringonvalo imeytyy niihin aiempaa tehokkaammin ja sulattaa jäätiköiden pintaa. – Jos kyse on kertaluonteisesta tapahtumasta, sen vaikutus häipyy. Jos tulevaisuudessa tapahtuu metsäpaloja enemmän ja enemmän, jäätiköiden sulaminen voi kiihtyä enemmänkin, Hassinen sanoo. Etelämantereelle savu ja tuhka eivät yllä, vaikka manner on lähellä. Australian ja Etelämantereen välillä välissä kulkee voimakkaiden tuulten vyöhyke, joka erottaa ne toisistaan. Paloalue jo kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta Australian maastopalot ovat jatkuneet jo kolmatta kuukautta. Tällä kertaa ovat palaneet myös alueet, jotka eivät normaalisti pala. Paloja on ollut poikkeuksellisen laajalla alueella kattaen lähes 190 000 neliökilometriä. Alue on noin kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta eli kutakuinkin lähes koko Suomi Lappia ja Kainuuta lukuun ottamatta. Australian keskilämpötila oli vuonna 2019 1,52 astetta vuosien 1961–1990 keskiarvoa korkeampi. Ilmanlaatu on ollut Sydneyssä erittäin huono Paloja on ollut runsaasti etenkin Uuden Etelä-Walesin alueella. Sydneyn metropolialueen ilmanlaatu on ajoittain heikentynyt erittäin huonoksi. Erikoistutkija Pia Anttilan mukaan hengitysilman pienhiukkaspitoisuudet ovat pahimpien savujen aikaan kohonneet Sydneyssä jopa 800 mikrogrammaan kuutiometrissä ilmaa. Pitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin Intian Delhissä loka–marraskuun 2019 saastejaksolla. Maailman terveysjärjestö WHO:n vuositason ohjearvo ihmisten terveyden suojelemiseksi on 10 mikrogrammaa kuutiometrissä ja päivätasolla ei tulisi ylittää 25:tä mikrogrammaa kuutiometrissä. Suomessa mitatut korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet ovat peräisin vuodelta 2010, jolloin Venäjän metsäpalojen savut kohottivat Kaakkois-Suomessa pienhiukkasten pitoisuuden yli 200 mikrogrammaan kuutiometrissä kolmen tunnin ajaksi. Maasto- ja metsäpalojen synnyttämät savut ovat erityisen ongelmallisia, sillä niiden tiedetään sisältävän runsaasti karsinogeenisiä eli syöpää aiheuttavia orgaanisia yhdisteitä. Myös Afrikassa ja Amazoniassa palaa Australian lisäksi myös päiväntasaajan Afrikassa ja Amazoniassa esiintyy laajoja ihmisten aiheuttamia maastopaloja. Afrikan paloista savu on levinnyt Atlantin ylle. Amazonian paloista peräisin oleva savu vaikuttaa puolestaan ilmanlaatuun Meksikossa ja eteläisessä USA:ssa. – Amazonian maastopaloista peräisin oleva musta hiili ja pöly ovat nopeuttaneet Andien vuoristossa jäätiköiden sulamista, mikä voi lyhentää satokauden pituutta, kertoo tutkija Outi Meinander.