Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pikavippien enimmäiskorko puolitetaan, suoramarkkinointi kielletään, miljoonatukia yrityksille – katso tästä kaikki uudet helpotukset yrityksille

Hallitus järjesti perjantaina koronatilannekatsauksen kello 10.15. Aiheina olivat toimet, joilla helpotetaan yrittäjien ja kansalaisten tilannetta koronaviruksen aiheuttamassa taloudellisessa ahdingossa. Jo lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) totesi, että suomalaisten ylivelkaantumisen voidaan odottaa kasvavan kriisin aikana. Siksi hallitus aikoo puolittaa pikavippien enimmäiskoron nykyisestä 20 prosentista 10 prosenttiin. Myös pikavippien suoramarkkinointi kielletään. Valmisteilla on myös hallituksen esitys, jolla ulosottolakia sovellettaisiin nykyistä joustavammin eli velkojien kynnys ottaa joustot käyttöön olisi mahdollisimman alhaalla. Tämä voisi Henrikssonin mukaan tarkoittaa esimerkiksi lyhennysvapaita kuukausia tai maksuaikojen myöhentämisiä. Oikeusministeriö valmistelee myös perintälain tilapäistä muutosta, jolla kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääriä sovellettaisiin myös yrityssaatavien perintään, kun velallinen yritys on pieni tai keskisuuri yritys. Nämä ovat tukitoimet Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kävi tilaisuudessa läpi hallituksen yrittäjille antamia tukipotteja kokonaisuutena. Uutena elementtinä hän kertoi Tesin 150 miljoonan euron pääomasijoituksista keskisuuriin yrityksiin. Lintilä korosti, että suorat tuet on tarkoitettu yrityksille, joiden talous on ollut vakaalla pohjalla ennen kriisiä. Tukia myönnetään toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen koronakriisin aikana. – Emme ole lähteneet kompensoimaan ansiotulojen menetyksiä, Lintilä painottaa. 1. Kuntien suorat tuet yksinyrittäjille 100 miljoonaa euroa Yksinyrittäjät voivat hakea 2000 euron suuruista tukea kunnalta. Lintilän mukaan kysyntä yksinyrittäjien tuelle on ollut suurta. Lintilän mukaan yksinyrittäjien tukeen on mahdollista tehdä lisää panostuksia, mikäli siihen nähdään myöhemmin tarvetta. 2. ELY-keskusten suorat avustukset pienyrityksille 200 miljoonaa euroa ELY-keskusten tukea myönnetään 1-5 hengen yrityksille. Lintilä kertoi, että hakemuksia on tullut 4600 kappaletta kolmessa päivässä. Hakemuksia on tullut kaikista maakunnista, mutta Uudeltamaalta eniten. 3. Business Finlandin suorat avustukset pk- ja midcap-yrityksille 700 miljoonaa Business Finland käsitellyt jo 2200 hakemusta, mutta käsittelyä odottaa vielä 13 600 hakemusta. Tukia on myönnetty 71 miljoonan euron edestä. 4. Finnveran valtuudet yritysten lainojen takauksiin 10 miljardia Rahoitushakemuksia on tullut 3300. Finnveraan on palkattu 50 uutta työntekijää sumaa purkamaan. 5. Tesin pääomasijoitukset keskisuuriin yrityksiin 150 miljoonaa euroa Lintilä esitteli tilaisuudessa uuden tukielementin eli pääomasijoitusyhtiö Tesin pääomasijoitukset keskisuuriin yrityksiin. – Se tulee olemaan toisen aallon tarve, Lintilä kertoi. Lintilän mukaan ensimmäinen aalto on ollut pienten yritysten tukeminen, toinen aalto on keskisuuret yritykset ja kolmannessa aallossa tulevat isojen yritysten tuet. Lintilä vastasi myös huoleen nuorten taloudellisesta pärjäämisestä, kun tuhansia kesätyöpaikkoja on peruttu koronavirustilanteen takia. – Erilaiset taimitarhat hakevat kissojen ja koirien kanssa työntekijöitä. Opiskelija, jonka kesätyöpaikka on mennyt, viiden vuoden päästä ei näytä ollenkaan huonolle, että olin kausitöissä kesällä 2020 mansikkafarmilla tai maatilalla, Lintilä sanoi. Tilaisuuden tekstimuotoinen seuranta: Koostimme listauksen jo aiemmin päätetyistä ja ehdotetuista toimista, joilla helpotetaan yrittäjien ja työntekijöiden tilannetta. Listaus ei välttämättä ole täydellinen. Koronavirus Ehdotettuja ja päätettyjä toimia yrittäjien ja työntekijöiden tilanteen parantamiseksi 2.4.2020 Hallitus esittää, että yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea. Tavoitteena on turvata yrittäjien toimeentulo. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Se olisi voimassa 30.6.2020 asti. Ilman korotuksia työmarkkinatuen määrä on Kelan mukaan keskimäärin 724 euroa kuukaudessa. Kustannusarvio Ylen mukaan 150 miljoonaa euroa. 2.4.2020 Hallitus esittää, että työttömyysturvan alkamista edeltävä viiden päivän omavastuuaika poistuisi. Tämä koskisi ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Tuen näiltä päiviltä rahoittaisi valtio. Osa työmarkkinajärjestöjen sopimaa kriisipakettia. 2.4.2020 Hallitus esittää, että palkansaajan työssäoloehtoa lyhennettäisiin. Työssäoloehto on edellytys työttömyyspäivärahan saannille. Palkansaajien työssäoloehto olisi 13 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 26 kalenteriviikkoa. Yrittäjän ei-omistavilla perheenjäsenillä työssäoloehto olisi 26 kalenteriviikkoa, kun se nyt on 52 kalenteriviikkoa. Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluttaisi työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Muutos siis parantaisi turvaa, jos työttömyys pitkittyisi. Lakien on määrä tulla voimaan mahdollisimman pian. Ne olisivat voimassa 6.7.2020 saakka. Muutoksia sovellettaisiin takautuvasti 16.3.2020 alkaen. Osa työmarkkinajärjestöjen sopimaa kriisipakettia. 2.4.2020 Hallitus esittää, että yritysten maksujärjestelyjen viivästyskorkoa alennetaan seitsemästä prosentista neljään. Alennettua viivästyskorkoa sovelletaan takautuvasti veroihin, jotka ovat erääntyneet maaliskuun alun jälkeen. Muutos on määräaikainen ja koskee veroja, jotka erääntyvät viimeistään elokuun lopussa. Verohallinto helpottaa lisäksi maksujärjestelyjen ehtoja tilapäisesti. 2.4.2020 Hallitus esittää työnantajan työeläkevakuutusmaksujen tilapäistä alentamista 2,6 prosenttiyksikköä vuonna 2020. Työnantajan tyel-maksu on keskimäärin 16,95 prosenttia palkasta. Maksunalennus olisi voimassa 1.5–31.12.2020. Eläkesäätiöiden, eläkekassojen ja Merimieseläkekassan vuosimaksun osalta alennettaisiin vastaavasti vuosimaksun tasausosaa. Myös varustamoille esitetään joustoa työeläkevakuutusmaksujen maksamiseen. Yksityisen sektorin työnantajille alennus tarkoittaa SAK:n mukaan 910 miljoonan euron kevennystä, jos voimaantulo on 1.6.2020. Maksun alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän emu-puskuria, joka on tällä hetkellä noin 7 miljardia euroa. Puskuri kartutetaan uudestaan korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022–2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan. Osa työmarkkinajärjestöjen sopimaa kriisipakettia. 2.4. Hallitus esittää, että väliaikaista lakimuutosta, jonka turvin maahanmuuttajat voivat vaihtaa työpaikkaa huoltovarmuuden kannalta kriittiselle alalle, kuten maataloustöihin. Saatavuusharkintajärjestelmässä työlupa on kytketty työnantajaan tai tiettyyn alaan. 1.4.2020 Tulivat voimaan määräaikaiset lakimuutokset, jotka koskevat lomautusten ilmoittamis- ja vähimmäisneuvotteluaikoja, koeaikaa ja työnantajan takaisinottovelvollisuutta. Lakimuutokset ovat voimassa kesäkuun loppuun asti. Lakimuutokset perustuvat työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaan koronakriisipakettiin. – Lyhennetään yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluaikoja lomautustilanteessa nykyisestä 14 päivästä ja nykyisestä 6 viikosta molemmista 5 päivään. – Laajennetaan lomautusoikeus koskemaan myös määräaikaisia työsopimuksia samassa laajuudessa kuin se koskee toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. – Jos työnteon estyminen johtuu viranomaisen tekemästä toiminnan keskeyttämistä koskevasta päätöksestä, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole työnteon keskeytymisen ajalta. Tämän edellytyksenä on, että työntekijän ansionmenetys esteen ajalta, kuitenkin enintään 14 päivältä, korvataan täysimääräisesti valtion varoista. – Tilanteissa, joissa muun viranomaisen päätöksen takia työnteko estyy tai alle 12-vuotiaan lapsen koulu tai päiväkoti on suljettu tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi, korvataan työntekijän ansionmenetys esteen ajalta täysimääräisesti valtion varoista. – Sallitaan koeaikapurku myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. Samalla säädetään, että koeaikapurussa ei tule työttömyysturvan karenssia eikä omavastuupäiviä. – Työntekijän takaisinottovelvollisuuden pidentäminen 9 kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu tähän sopimuksekseen sisältyvien määräaikaisten työlainsäädännön muutosten aikana. 31.3.2020 TEM kertoo, että yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa. Haku tapahtuu yrityksen sijaintikunnasta. Tuen suuruus on 2 000 euroa. Tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen. 31.3.2020 Eduskunta hyväksyy hallituksen 1 miljardin euron lisätalousarvioesityksen. Lisäbudjettiin sisältyy valtion Finnairille antama 600 miljoonan euron takaus. 29.3. Oikeusministeriö tiedottaa ryhtyneensä valmistelemaan hallituksen esitystä, jolla rajoitetaan velkojan vaihtoehtoja hakea yritys konkurssiin. Konkurssin edellytyksenä on pysyvä maksukyvyttömyys. Konkurssilaissa yritys kuitenkin oletetaan maksukyvyttömäksi, jos se ei ole maksanut selvää ja erääntynyttä velkaansa viikon päästä siitä, kun se on saanut maksukehotuksen. Jatkossa yritystä ei voisi tällä perusteella hakea konkurssiin, sillä hallitus aikoo poistaa olettaman tilapäisesti. 20.3.2020 Hallitus esittää mittavaa pakettia yritysten tueksi: – Se mahdollistaa 10 miljardin euron lisärahoituksen yrityksille Finnveran kautta. Ensisijainen toimintamalli on takaustoiminta, jossa pankit myöntävät luotot. Lisäksi valtion Finnveralle maksama luotto- ja takaustappioiden korvausosuus nousee 50 prosentista 80 prosenttiin. Finnvera esimerkiksi alentaa 2.4. koronan vuoksi antamiensa takausten hinnoittelua takautuvasti maaliskuun alusta lähtien. Esimerkiksi 100 000 euron lainan pk-takauksen toimitusmaksu putoaa 800 eurosta 80 euroon. – Business Finlandin avustusvaltuutta lisätään 150 miljoonaa euroa käytettäväksi nopeisiin yrityksiä tukeviin toimiin. Business Finland avasi 19.3. kaksi uutta rahoituspalvelua, joilla pyritään lieventämään koronavirusepidemian aiheuttamia talousvaikutuksia. Rahoituspalvelut on tarkoitettu Suomessa toimiville pk- ja midcap-yrityksille. Rahoituspalvelujen kohteena ovat ainakin matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat ja esittävät alat sekä kaikki toimialat, joiden alihankintaketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa. – ELY-keskusten yritysten kehittämishankkeiden myöntämisvaltuutta lisätään 50 miljoonaa euroa. – Yrittäjille suunnatun Talousapu-neuvontapalvelun toimintakykyä vahvistetaan 500 000 eurolla ja toteutetaan valtakunnallinen toimintamalli talous- ja maksuvaikeuksiin joutuneille yrittäjille. – Valtion eläkerahasto (VER) ohjataan lisäämään sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin. Yritystodistusten määrää lisätään enintään miljardiin euroon markkinatilanteesta riippuen. Sijoitukset suunnataan jatkossakin vähäisen luottoriskin omaavien yhtiöiden velkapapereihin ja ne tehdään markkinaehtoisesti. Lähteet: Hallituksen esitykset, TEM, SAK, Yle, Kela