Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Tee ruuastasi huipputerveellistä – vanha konsti on tieteen uusi löytö: tekee suolistolle tutkitusti hyvää

– Ruokamme on nykyisin aivan liian steriiliä. Tätä mieltä on funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen johtaja, professori Seppo Salminen Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. – Elintarviketeollisuus tekee ruokaa, joka säilyy huoneenlämmössä pitkään, jopa kaksi vuotta. – Aivan päinvastaiseen tulisi pyrkiä, Salminen toteaa. Pitkälle prosessoitu ruoka köyhdyttää suolistomme välttämätöntä, terveyttämme tukevaa bakteeristoa. Mitä enemmän suolistossamme on erilaisia hyviä bakteereja, sitä parempi. Hyviä bakteereja tulee suolistoon enimmäkseen ruuan ja juoman mukana. Ultraprosessoitu, pitkään säilyvä ruoka ei sisällä juuri ainuttakaan hyvää, elävää bakteeria. Salminen kertoo yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa tutkittiin hyvin erilaista ruokaa syövien ihmisten ruokavalioiden vaikutusta suoliston bakteeristoon. Lähinnä vain pikaruokaa ja valmisruokaa syövät saivat eläviä mikrobeja vain tuhannesosan siitä, mitä ravintosuositusten mukaan syövät saivat. Ennen oli paremmin Mitä vähemmän ruuansulatuskanavaan tulee hyviä bakteereja ruuan mukana, sitä suuremmaksi kasvaa muun muassa hygieniaan liittyvien sairauksien eli esimerkiksi allergioiden riski. Terveyttään ajattelevan kannattaa siis miettiä, miten omaa suolistobakteeristoaan parhaiten ruokkisi. Aiemmin, ennen teollisen ruokatuotannon suurta vyöryä. suolistomme mikrobisto sai paljon nykyistä enemmän käyttöönsä juuri sellaista ruokaa, jossa on suoliston kannalta hyviä bakteereja. Merkittävä tekijä oli yksi valmistusmenetelmä. Se on hapattaminen eli fermentointi. Ruokaa hapatettiin lähinnä siksi, että se oli mainio tapa saada ruoka säilymään silloin, kun jääkaappeja tai pakastimia ei ollut. Salmisen mukaan ennen reilusti yli puolet suomalaisten syömästä ruuasta oli tavalla tai toisella hapatettua. Hapattaminen antoi ruoka-aineille makua ja teki ruuasta entistä helpommin sulavaa. Hapattamisen ansiosta ruokaan kehittyy paljon hyviä ja eläviä bakteereja. Vanhat konstit käyttöön Hapattaminen voi tuoda mieleen vain tujakan hajuisen hapankaalin, josta kaikki eivät lainkaan pidä. Hapatettua ruokaa on kuitenkin hyvin monenlaista. Esimerkiksi varsin uuden innovaation terveysruuan eli niin sanotun kaurajogurtin taustalla on Salmisen mukaan hyvin perinteinen karjalainen, hapatettu kaurakiisseli. Hapattamisessa eli fermentoinnissa käytetään ruuan omia bakteerikantoja niitä tuhoamatta. Hapattaminen moninkertaistaa ruuan ja juoman perinteisten luontaisten hapatebakteerien määrän. Probiootit ovat eläviä bakteereja, joilla on tutkitusti terveyttä edistävää vaikutusta. Ne tasapainottavat ruuansulatuskanavan bakteeristoa. Probiootit myös estävät sairauksia aiheuttavien bakteerien tarttumisen suoliston limakalvon puolustussoluihin, ja ne voivat estää rasvan kertymistä elimistöön. – Tämän hetken tiedon valossa näyttää siltä, että ei ole yhtä ainutta autuaaksi tekevää probioottikantaa, vaan oleellista on yhdistää monenlaisia probiootteja, Salminen sanoo. Mitä laajempi kirjo probiootteja, sitä parempi ja varmempi vaikutus koko ruuansulatuskanavaan. Muhita probiootit itse Jos kaupan hyllyllä olevan tuotteen pakkausteksti viittaa vatsaystävälliseen fermentointiin, se ei välttämättä tarkoita, että tuote olisi huipputerveellinen. Yksi tällainen tuoteperhe on kaupan kombucha-juomat. Ne ovat uusi versio vanhasta viisaudesta. – Monet kombuchat ovat pastöroituja, jolloin elävät bakteerit onkin tuhottu. Lisäksi kaupan kombuchassa on usein hyvin paljon sokeria, Salminen toteaa. Parempi vaihtoehto olisi tehdä probioottijuoma kombuchaa eli alkuperäistä volgansienijuomaa vanhaan tapaan itse. Salmisen mummon keittiön kylmäkaapissa oli purkki, jossa kasvatettiin niin sanottua volgansientä. Juomaa nautittiin joka päivä. Volgansienijuomaa kasvatettiin ennen monen kodin keittiössä. Hyytelömäisessä volgansienessä on laktobasilleja ja hyviä hiivasieniä eli probiootteja, jotka hellivät suolistoa. – Volgansienijuomassa on usein myös butyyrihappoa eli voihappoa, joka on suolen pintasoluille tärkeä aine. Se on ikään kuin suoliston ”voiteluaine”. Ruoka on paras paketti Salminen suosittelee vatsan terveyden ylläpitämiseksi myös esimerkiksi viilin syömistä. Siitäkin tulee bakteeriston kannalta monipuolisinta itse tekemällä. Vatsan terveyden tukemiseen on kaupassa tarjolla myös erilaisia pillereitä ja kapseleita, joihin kerrotaan pakatun kaikenlaista hyvää. Salmisen mukaan pilleri on vasta kakkosvaihtoehto hyvien bakteereiden saamiseksi. Hyviä bakteereja sisältävä ja niitä aktivoiva oikea ruoka on varmempi valinta, koska ruoka on bakteerien elinvoimaisuuden kannalta niille paras mahdollinen paketti. Salminen toivoo, että elintarviketeollisuus alkaisi entistä enemmän keskittyä ultraprosessoitujen ruokien tuottamisen sijaan tuomaan markkinoille sellaista syötävää, joka on hyväksi suolistolle ja myös maistuu hyvälle. Teknisesti tällaisen suoliston terveyttä tukevan, herkullisen ruuan tuotanto ei pitäisi olla kovin suuri ongelma. – Tämä on huikea tutkimusalue, Salminen linjaa. Suoliston yhteydet sairauksiin 1. Parkinsonin tauti Suolistobakteereilla on näyttäisi olevan yhteyksiä neurologisiin tauteihin, esimerkiksi hermostoa rappeuttavaan Parkinsonin tautiin. Suolisto-oireet ovat Parkinson-potilailla tavallisia. Parkinson-potilailla on tutkimuksissa todettu poikkeavuuksia sekä suolen mikrobiston koostumuksessa ja että sen toiminnassa. Velma Ahon tuore väitöskirjatutkimus tukee näyttöä siitä, että Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla on suolistossaan vähemmän Prevotellaceae-heimon bakteereja kuin verrokeilla. Näitä bakteereja on suhteellisesti eniten niillä, joiden ruokavalio on kasvisvoittoinen. 2. Alzheimerin tauti Suolistomikrobiston muutoksia ja Alzheimerin taudin yhteyttä on tutkittu jonkin verran. Tutkimuksella halutaan selvyyttä muun muassa siihen, muokkaako sairaus suoliston mikrobiomia vai vaikuttaako mikrobiston epätasapaino sairauden etenemiseen. 3. Syöpä Suoliston mikrobistolla saattaa olla merkittävä rooli myös syövän synnyssä. Jotkut suoliston bakteerit vahvistavat tiettyjen syöpälääkkeiden vaikutusta. Toisaalta antibioottikuurit, jotka tappavat suoliston bakteereja, voivat heikentää syöpähoitojen vaikutusta. 4. Sydän- ja verisuonitaudit Suoliston mikrobit näyttävät vaikuttavan moniin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Suolistomikrobisto näyttää koe-eläimillä vaikuttavan insuliiniherkkyyteen ja kolesterolin määrään ja laatuun. Yhteyksiä on löydetty myös verenpaineeseen. 5. Lihavuus Lihavilla on erilainen suolistomikrobiston koostumus kuin laihoilla. On mahdollista, että tulevaisuudessa lihavuutta hoidetaan suolistomikrobistoa muuttamalla, esimerkiksi ulosteen siirron avulla. 6. Muut sairaudet Myös MS-taudin, autismin, skitsofrenian, masennuksen ja kroonisen väsymysoireyhtymän yhteyksiä suolistomikrobistoon tutkitaan. Lähteitä: reunapaikka.fi, terveyskirjasto.fi, duodecim.fi Korjaus 16.10.2019 kello 13.15: Artikkelin alkupuolella kirjoitettiin, että ”pikaruokaa ja valmisruokaa syövät saivat noin tuhat kertaa vähemmän eläviä mikrobeja kuin ravintosuositusten mukaan syövät.” Oikea ilmaus on tuhannesosa.