Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Opiskelijan ei kannata keskittyä vain opintoihin – Jos työhakemuksen keskeinen tarina on hyvä opiskelumenestys, kertoo se parempien ansioiden puutteesta

Lukion ensimmäisenä vuonna ratkaisin salaisen koodin. Tämä koodi, joka oli piilotettu syvälle opinto-oppaiden ja opetussuunnitelmien sivuille, paljasti ettei lukio-opinnoilla ole juurikaan väliä, ei ainakaan jos tarkoituksena on korkea-asteelle pääseminen. Se oli aikaa, jolloin ylioppilastodistus oli käytännössä merkityksetön jatko-opintojen kannalta. Miksi siis panostaa arvokasta aikaa kursseihin ja kirjoituksiin, kun opiskelupaikan saaminen vaati kuitenkin pääsykokeiden suorittamista. Lukiovuosina koulu oli harvoin prioriteettilistani kärjessä tai edes toisella sijalla. Tunneilla istuin keskimäärin kolme ja puoli päivää viikossa, mutta kaiken kuittasin abikeväänä muutaman kuukauden tiiviillä pääsykoelukemisella. Minä sain opiskelupaikan, moni lukiossa enemmän ahkeroinut ei. Tästä keväästä alkaen lukio-opiskelun merkitys korostuu kirjoituksissa, joiden perusteella suurin osa jatko-opintopaikoista määräytyy. Tämän päivän lukiolaisilla on siis todellinen syy panostaa opintoihinsa, mikä on aivan oikein. Vuosien työnteon pitää tulla palkituksi. Rehellinen varoituksen sana näille ahkeroimiseen tottuneille kuitenkin on, että opintojen merkityksettömyys on edelleenkin todellisuutta korkea-asteen opinnoissa. Ajatellaan vaikka työnhakua, johon korkea-asteella opiskelun pitäisi jossain määrin tähdätä. Jos hakemuksen keskeinen tarina on hyvä opiskelumenestys, kertoo se lähinnä parempien ansioiden puutteesta. Hyvät numerot saavuttanut jää usein toiseksi sellaiselle, jolla on esittää vähänkään sopivaa työkokemusta. Jos töitä tai kokemusta ei vielä ole, kannattaa silloinkin tenttien sijasta panostaa vaikka verkostoitumiseen. Kuten LinkedIn, yksi asiantuntija-alojen keskeisistä työnhakukanavista, mainostaa, tärkeintä ei ole mitä osaat, vaan kenet tunnet. Edes kun opinnot ovat valmiit, ei kukaan tule kiittämään hienosti tehdyistä opinnoista. Hyvästä ylioppilastodistuksestakin saa enemmän huomiota kuin yliopiston tai ammattikorkeakoulun papereista. Moni tekijä perustelee, miksi korkeakoulussa ei opintojen takia kannattaisi puristaa mailaa. Silti moni niin tekee. Usein syynä on, että koulumenestyksestä on tullut keskeinen osa identiteettiä: kympin tytön roolista on vaikea päästää irti. Tämä on kuitenkin haitallinen identiteetti. Tupakankaltainen terveysriski, josta saatava hyöty on pientä, mutta loppuunpalamisen riski todellinen. Ei, nykyisessä korkeakoulujärjestelmässä fiksuimpia ovat ne, jotka pitävät vähintään toisen jalan ulkopuolella. Opiskelu on ihan mukavaa kun sitä tekee muiden toimien sivussa, ja helpoimmat kurssit valitsemalla se ei paljoa edes vaadi. Toki voisi kysyä, pitäisikö tällaiseen käytökseen kannustavaa järjestelmää muuttaa ja opiskelijoita palkita paremmin vaivannäöstä, mutta voi vain kuvitella, millainen poru siitäkin syntyisi. Kirjoittaja on kauppatieteiden opiskelija "Opiskelu on ihan mukavaa kun sitä tekee muiden toimien sivussa, ja helpoimmat kurssit valitsemalla se ei paljoa edes vaadi."