Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronakriisi toi ruokajonoihin pienyrittäjät ja lapsiperheet – avuntarve jopa kolminkertaistunut: ”Ruokakassien jako ei ole ratkaisu köyhyyteen”

Ruoka-avun tarve on kaksin- ja jopa kolminkertaistunut Tampereella, arvioi Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien elintarvikekoordinaattori Marja Palkonen . Yleisesti tiedetään, että taustalla vaikuttaa koronakriisin mukanaan tuomat monenlaiset vaikeudet. Yksi selittävä tekijä on, että ihmisillä oli heikosti taloudellista puskuria: jo ennestään tiukassa tilanteessa olevia kotitalouksia, että pienikin kriisi voi johtaa rahojen loppumiseen. – Eletään aika lailla kädestä suuhun. Asumiskulut ovat kalliita: eläkeläisillä ja tukien varassa olevilla suuri osa tuloista kuluu asumiskuluihin ja elämiseen jää todella vähän rahaa. Raha on niin korvamerkittyä, että jos se jää tulematta, tulee pula. Ruoka-apu.fi:n projektipäällikkö Reetta Nick sanoo, että ruoka-apua tarvitsevat yhä he, jotka hakivat sitä ennen koronaa, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat ja pieniä eläkkeitä saavat. Joukkoon on tullut myös uusia ryhmiä. –Nyt siellä on heitä, joiden taloudellinen tilanne on muuttunut äkillisesti. Joukkoon kuuluu lapsiperheitä etäkoulujen aikaan, lomautettuja ja myös pienyrittäjiä, Nick kertoo. Hän listaa joukkoon myös opiskelijat, jotka jäivät ilman kesätöitä. Lisääntyneeseen tarpeeseen voi vaikuttaa myös se, että osa palveluista suljettiin koronakriisin vuoksi, kuten vähävaraisten ruokailu. Nick selvitti hyvinvointitutkija, Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Tuomo Laihialan kanssa koronakriisin vaikutusta ruoka-apuun. Toimeentulotuen tarve kasvoi Kelan mukaan perustoimeentulotuen saajien määrä on kasvanut verrattuna viime vuoteen mutta hakemusten määrä ei ole kasvanut. Toisin sanoen tarve on kasvanut. Perustoimeentulotuen lisäksi voi hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea kunnalta. Tampereen psykososiaalisten tuen palveluiden palvelujohtaja Maritta Närhi sanoo, että harkinnanvaraista toimeentulotukea ei ole Tampereella haettu juurikaan enempää kuin viime vuonna. Sen sijaan maksusitoumukset ruokakauppaan ovat kasvaneet 150 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Yhteistyötä ja notkeita palveluita tarvitaan Nick näkee, että tilannetta voisi helpottaa entistä parempi yhteistyö julkisten toimijoiden ja kolmannen sektorin välillä. Hänen mukaansa parhaiten keväällä toimittiin paikoissa, jossa kunnat, seurakunnat ja vapaaehtoistoimijat toimivat yhdessä. Palkonen sanoo, että osaratkaisuna voisi olla sosiaalityöntekijöiden ja Kelan työntekijöiden jalkautuminen ruokajonoihin auttamaan ja opastamaan ihmisiä hakemaan apua. – Ruokakassien jako ei ole ratkaisu köyhyyteen, hän painottaa. – Sen lisäksi että tarjotaan ruokaa, on kysyttävä mitä kuuluu. Ruoka-avun piirissä on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat apua, mutta eivät osaa tai jaksa tai heillä ei ole välineitä, esimerkiksi älypuhelinta, Nick sanoo. Nickin mukaan näkyvissä on iso huoli siitä, että nyt ruoka-avun piiriin tulleet jäävät sinne pitkäaikaisesti. Myös kankea järjestelmä vaikeuttaa avun hakemista. – Systeemi on kankea reagoimaan nopeisiin kriiseihin. Nämä seuraukset näkyvät pitkään ja valtion pitäisi miettiä ratkaisuja, jotta ihmiset eivät joudu ahdinkoon akuuteissa tilanteissa. Tämä ravisuttaa koko meidän järjestelmää ja näyttää sen hitauden, Närhi pohtii.