Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Olen pelottavan tarkka esimerkki tavallisesta suomalaisesta muuttajasta

Muutin viikonloppuna pois Tampereelta. Lähes 20 vuotta kestänyt aika kaupunkilaisena päättyi. Mietin ennen muuttoa, että millainen muuttaja olen ollut elämäni aikana. Liikkeeni osuvat pelottavan hyvin yhteen Suomen ja Tampereen seudun muuttamiseen liittyviin faktoihin. Olen elävä esimerkki keskiverrosta nykyajan muuttajasta. Olen muuttanut elämäni aikana kahdeksan kertaa, mutta niin on moni muukin. Vuonna 2016 kiinteistönvälitysketju Remax teki tutkimuksen, jossa selvisi, että suomalaiset muuttavat keskimäärin elämänsä aikana kuusi kertaa. Alue- ja muuttotutkimuksen guru Timo Aro tiivistää muut suomalaisten muuttamisen liittyvät faktat seuraavanlaisesti. Vuosittain Suomessa tehdään noin 900 000 muuttoa. Niistä kaksi kolmesta tehdään kunnan rajojen sisällä ja yksi kolmasosa muutoista ylittää kunnan rajat. Puolet muutoista tehdään saman työssäkäyntialueen sisällä. Muuttajat ovat suhteellisen nuoria. Neljä viidesosaa muuttajista on alle 35-vuotiaita. Lisäksi koulutustaso lisää muuttohalukkuutta. Yleisemmin muuttohalukkuus on kasvanut vuosi vuodelta kaikissa ikäryhmissä ja väestö keskittyy voimakkaasti. Muuttovoitto tiivistyy suurten korkeakoulukaupunkien ympärille ja niiden kehyskuntiin. Faktat ovat suoraan elämästäni. Olen tullut Etelä-Pohjanmaalta opiskelemaan korkeakoulututkintoa Tampereelle, muuttanut kaupungin sisällä useita kertoja, mutta kolmasosa muutoistani on ylittänyt kunnan tai maan rajan. Nyt 38-vuotiaana muutan suuren yliopistokaupungin naapurikuntaan. Olen esimerkki myös Tampereen seudun muuttoliikkeistä ja kaupungin väestökehityksen haasteista. Tampere juhlii sitä, että kaupungin suurimmat ikäluokat ovat 23-, 24- ja 25-vuotiaat. Opiskelijoita on lähes 60 000. Tätä ilosanomaa toistetaan, mutta hieman vanhemmissa ikäluokissa eli 25–35-vuotiaissa Tampere on ollut nettohäviäjä. Suurin nettohäviäjä Tampere on ollut juuri ikäisissäni eli 30–39-vuotiaissa. Esimerkiksi vuonna 2016 heidän määränsä väheni kaupungissa yli 400 henkilöllä. Muuttotutkija Aro onkin valistanut, että kaupungin elinvoiman kannalta opiskelujaan aloittavat nuoret eivät ole ryhmistä tärkein vaan 25–34-vuotiaat. Tuon iän jälkeen moni asettuu asumaan samalle alueelle. Lisäksi tästä ikäryhmästä tärkeämpiä ovat nimenomaan naiset. Minne naiset menevät, sinne miehet seuraavat perässä. Väestö on kaupunkiseudulla kasvanut viime vuonna eniten Tampereella ja Lempäälässä. Edellisten tietojen pohjalta saatatte arvata missä minun ja puolisoni uusi koti sijaitsee. Kirjoittaja on Aamulehden featuren toimituspäällikkö.