Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Ritva Hokka-Ahti sai liito-oravasta valokuvan Näsijärven rantapuussa – Moni on luullut, että rakentaminen on karkottanut suojellun eläimen Kaupin metsästä

Ritva Hokka-Ahti onnistui lokakuun alkupuolella tapaamaan ja valokuvaamaan liito-oravan Kaupin metsässä. Se on pienoisuutinen, sillä moni kaupunkilainen on ollut siinä käsityksessä, että rakentaminen on karkottanut liiturit Kaupista. – Olin menossa pikkukoirani kanssa lenkkipolkua, joka lähtee UKK-Instituutin läheltä ja palasin takaisin kapeaa rantapolkua. Vanhassa kuusessa minua katseli liito-orava, kertoo Ritva Hokka-Ahti. Metsässä on paljon työtraktoreita, kun siellä ajetaan kiveä. Voi olla, että liito-orava on lähtenyt karkuun niiden meteliä. Onkohan liito-orava kaupungistunut? – Minä en oikein yhdistä rantapuuta ja liito-oravaa. Ehkäpä ennen arka liito-orava on kaupungistunut. Naapurini on nähnyt ihan Kaupin kenttien lähellä. Sisareni on onnistunut Kaupissa näkemään, kun liito-orava levitti nahkansa ja liiteli. Se oli hänen mukaansa mahtava näky. Ritva Hokka-Ahti muistuttaa mieliin, että Kaupin metsä on loistava ulkoilupaikka. Siellä on valtavasti polkua ja metsän elämää. – Ennen täällä näki perheitä eväsretkellä. Ei tarvitse lähteä luontoon Kintulammelle tai Seitsemiseen, kun meillä on täällä Kauppi ihan lähellä. Hänen mielestään liito-oravalle pitää jättää tilaa ja rauhaa. Yhteiselämä sujuu, jos ehdot täyttyvät Moron luontotohtori Tomi Kumpulainen sitä mieltä, että on onnenkantamoinen nähdä liito-orava päivällä. Se on hyvin piilotteleva ja liikkuu enimmäkseen hämärissä. Keväällä voi tuurillaan nähdä liito-oravapariskunnan parittelupuuhissa keskellä päivää. Kesällä voi havaita päivällä naaraan, joka on hakemassa ruokaa. – Kaupissa voi olla alueita, mistä se on hävinnyt, mutta sille otollisia metsiä on edelleen Niihaman tienoilla ja Alasjärvellä. Alasjärvellä olen tehnyt itse havaintoja, kertoo Tomi Kumpulainen, joka on työkseen luonnontieteellisen museon amanuenssi. Hän arvelee, että liito-orava voi olla vähentynyt Kaupissa, mutta hävinnyt se ei ole. Ely ja kaupungin ympäristötoimi keräävät tietoja elinpaikoista. – Liito-orava ei ole vain söpö luonnonsuojelun mannekiini. Sen esiintyminen on merkki siitä, että ympäristössä on muitakin arvoja, kuten vanhaa metsää, jota ei paljoa ole jäljellä. Liito-oravilla pitää olla kulkureitti eli rivistö puita taikka vanha metsikkö, pesäkoloja ja ravintoa. Jyväskylässä on tutkittu liito-oravien elämää kaupungissa. Uutta tietoa on saatu. Jyväskylässä liito-orava on pystynyt elämään jopa keskustassa yliopiston kampusalueella. Maanantaina kävimme katsomassa Kaupisssa liito-oravalle sopivia maastoja. Niitä löytyikin. Harmaasävyinen liito-orava (Pteromys volans) on noin tavallisen oravan kokoinen. Se on yöeläin ja sillä on isot, hämärän näköön sopivat silmät. Liitopoimujensa avulla se liitää puusta puuhun. Se viihtyy kuusivaltaisessa sekametsässä, jossa puut ovat suhteellisen vanhoja. Liito-orava tarvitsee kolopuita, erityisesti vanhoja haapoja. Uhanalainen liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.