Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Toimittaja Matti Kuusela ällistyi altaan reunalla Tampereella kaksi kertaa: Jättimäinen uintitapahtuma valtasi Kalevan uintikeskuksen, ja tältä se näytti

Aloitetaan kelpo arvauksella: Kuinka monta tyttöä osallistui lauantaina 100 metrin vapaauintiin Manse-uinneissa? Tuskin arvasitte: oikea määrä on 325. Se on paljon se. Toki poikien vapariakin veteli Tampereen uintikeskuksessa mukavasti (271), mutta uinti on selkeästi kallistumassa yhä enemmän tyttöjen lajiksi. Fiksuja nuoria Jos ette ole koskaan käyneet junnu-uinneissa, menkää ihmeessä. Ensimmäisen vartin seisoitte ällistyneinä: miten ihmeessä kaikki mahtuvat yhtä aika verryttelemään altaaseen? Yksi asia varmistuu nopeasti: nuoret uimarit ovat fiksua porukkaa. He osaavat katsoa, odottaa, tehdä tilaa, kunnioittaa muita. Toinen ällistys on vastassa, kun kisat alkavat. Täällä ei totisesti viivytellä erien välillä. Kun uimarit ovat maalissa, he siirtyvät heti köyden varaan ja seuraava erä on matkassa jo kymmenen sekunnin kuluttua. Et usko, ennen kuin näet. Aino ja Helmi Manse-uinneissa nähtiin myös Pirkanmaan ehkä lupaavin sisarkaksikko, Aino ja Helmi Hinkka . Lokakuussa 15 vuotta täyttä Aino on perhosessa ikäluokkansa ykkönen Suomessa, 10-vuotias Helmi seuraa isosiskon esimerkkiä. Kangasalan Kuohua edustavat tytöt ehtivät lauantaisen kisan lomassa pohtia uinnin ihmeellisyyksiä. Kuten sitä, mitä miettivät harjoituksissa, kun uintia alkaa olla takana tuollainen viisi kilometriä – Aino ui keskimäärin kuusi kilometriä päivässä. – Useimmiten mietin, että koska tää loppuu, Aino nauraa. – Joskus muistelen ruotsin ja englannin sanoja, Pitkäjärven koulua käyvä Aino tunnustaa läksyjenkin käyvän mielessä. – Ja minä ajattelen matematiikan laskuja, Vatialan koulua käyvä Helmi muistaa. Raskasta eli hauskaa Aino on 175-senttinen lahjakkuus, siis juuri sopivan pituinen perhosuintiin, vai mitä? – Valmentaja toivoo, että kasvan vielä vähän, Aino paljastaa. Eikä osaa sanoa, miksi juuri perhonen sujuu parhaiten. – Ehkä pidän siitä, koska se on niin raskasta. Ja siksi hauskaa. – Rintauinti on minulle vaikeinta. Se taas on Helmin paras matka, Aino sanoo. Jooga venyttää Uimisen lisäksi Ainon harjoitteluun kuulu myös salilla käymistä ja joogaa. – Jooga venyttää lihaksia ja opettaa keskittymään, hän sanoo. Aino on jo alittanut yhden haamurajan – satasen vapari sujahti alle minuutin toissa kesänä. – Olihan se mukava tunne. Kun näki taululta, että aika alkoi vitosella, hän myöntää. Entä milloin Helmi alittaa haamurajan? – En ihan heti. Ehkä kahden vuoden kuluttua, hän miettii. Lauantaina hän ui ennätyksensä 1.12,17 – toiseksi tullut alle 11-vuotias hävisi yli kaksi sekuntia. Aino Hinkka oli 200 metrin sekauinnissa toinen ajalla 2.27.46. Edelle ehti häntä vuotta vanhempi Lotta Pälsi Helsingistä. Ei liian nopeasti Järjestävän seuran Uinti Tampereen juniorivalmentajan Emmi Kortteisen mielestä harjoittelua ei kannata lisätä liian nopeasti. – Minulla on sellainen filosofia, että ensin keskitytään tekniikkaan. Määrää ja tempoa ehtii lisätä myöhemmin, hän sanoo. – Esimerkiksi vaparissa pitää ensin oppia uimaan niin, että katse on altaan pohjassa. Se on hyvin tärkeää, hän sanoo. – Kaikkein tärkeintä, että lapsilla on harjoituksissa mukavaa ja että he viihtyvät toistensa ja valmentajan kanssa. Emmin mielestä esimerkiksi aamuharjoitukset voivat odottaa. – Vasta yläkouluiässä, hän sanoo. – Lukiossa sitten vaikka jokaisena aamuna. Huipulle ehtii kyllä. Esimerkiksi Hanna-Maria Seppälä ei ollut juniorina koskaan kärkisijoilla.