Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereen Tammelassa alkaa pian erikoinen "Airbnb-pysäköinti" –  Kaupunki kiistää suhtautuvansa vihamielisesti autoilijoihin: "Autoilulle on paikkansa, eikä se ole ydinkeskusta"

Tampereen seutu on suuren murroksen edessä, ennustaa seutujohtaja Päivi Nurminen . Hän uskoo, että joukkoliikennettä tullaan käyttämään Tampereen kehyskunnissa nykyistä enemmän, mihin kannustaa myös valtion ja Tampereen seudun tuore maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (MAL). Rahoituksen ohjaaminen kävely- ja pyöräilyreittien kehittämiseen sekä joukkoliikenteeseen on aiheuttanut närkästystä Tampereen keskustan yksityisautoilijoissa. Autopaikat eivät ole siirtyneet keskustassa maan alle samaa tahtia kuin niitä on pyritty vähentämään maan pinnalta. –  Kaupunkiseutu on rakenteena vanha ja osittain hajanainen, vaikka uudisrakentamisella sitä tiivistetään. Se tarkoittaa sitä, että autojakin tarvitaan, ja on paljon alueita, joissa ilman autoa ei pärjää, Nurminen sanoo. Heikentyykö yksityisautoilu? Muun muassa Tampereen kaupungin konsernijaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola on jyrähtänyt MAL-sopimuksesta yksityisautoilua heikentävänä. Kummola hämmästeli Tampereen liikennesuunnittelijoiden lausuntoja siitä, kuinka yksityisautoilun houkuttelevuutta ei tule lisätä keskustan alueella. – Pormestariohjelmassa on aivan selvästi sanottu, että kaikilla ajoneuvoilla pitää päästä keskustaan helposti. Jos kaupungin liikenneinsinöörit antavat lausuntoja, joista voi ainakin rivien välistä lukea, että vaikeutetaan mahdollisuuksien mukaan henkilöautoliikenteen kulkua, silloin tässä on joku ristiriita, Kummola sanoo. Hän ei halua asettaa eri liikkumismuotoja vastakkain, mutta pitää henkilöautolla liikkumista erityisesti Tampereen keskustan länsipäädyssä jo nyt vaikeana. – Ensinnäkin meidän pitäisi saada läntisen kaupungin puolelle monta vuotta puhuttu Kunkun parkki, jotta saataisiin autot maan alle, Kummola sanoo. Ei keppiä vaan porkkanoita Liikenneinsinööri Katja Seimelä Tampereen kaupungilta vastaa, ettei väite autoilun tietoisesta vaikeuttamisesta pidä paikkaansa. –  Missään tapauksessa emme halua suhtautua autoiluun vihamielisesti, mutta autoilulle on paikkansa, eikä se ole ihan ydinkeskusta, hän sanoo. Kaupungin tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää pyöräliikenteen järjestelyä ja joukkoliikenteen kehittämistä. Samaan aikaan ei voida edistää myös autoilua, jos halutaan, että liikkumisen tapa muuttuu. Keskustan tavoitettavuus on pyritty varmistamaan niin sanottujen kehäkatujen avulla. Näiltä kaduilta tavoitteena on päästä sujuvasti autolla parkkihalleihin, joista voi jatkaa jalkaisin kehäkatujen sisäpuolelle ydinkeskustaan. Ydinkeskustaa kehitetään kävelyn ehdoilla. Tällä hetkellä keskustan länsipuolelle aiemmin suunniteltu Kunkun parkki puuttuu vielä kokonaan. Kunkun parkki on ratkaiseva palikka Apulaispormestari Aleksi Jäntti pitää keskustan muutoksia pormestariohjelman mukaisina. MAL-sopimus kannustaa kaupunkiseutuja kuitenkin kehittämään julkista liikennettä, pyöräilyä ja kävelyä. –  Me emme voi sanella sitä, mitä valtio haluaa tukea. Ne ovat hyvin pitkälti kestävään liikkumiseen liittyviä toimenpiteitä, joita valtio haluaa ja rahoittaa merkittävästi kahdeksannumeroisella summalla, Jäntti sanoo. Jäntin mukaan joukkoliikenteen kehittäminen keskustan alueella palvelee myös yksityisautoilua. Ydinkeskusta on ahtaalla kannaksella, jossa henkilöautoiluun kannustaminen tietäisi ruuhkia. ”Jos Kunkun parkki ei toteudukaan, läntisen keskustan liikenneverkko täytyy suunnitella uudestaan.” –  Se, mikä on ongelmana ja Kummolankin tuskassa heijastuu, on se, että vaikka suunnitelma on hyvä, emme välttämättä täydellisesti onnistu osoittamaan sitä, että se toimeenpantaisiin ja toteutettaisiin oikeassa järjestyksessä. Esimerkiksi Tammelassa pysäköintipaikkojen poistoa ehdotettiin ennen toriparkin valmistumista, ja Kunkun parkin toteutus laahaa muun muassa ajoreittejä ja niiden sijoittelua koskevan keskustelun vuoksi. –  On totta, että jos Kunkun parkki ei jostain syystä toteudukaan, läntisen keskustan koko liikenneverkko täytyy suunnitella uudestaan, koska se on ratkaiseva palikka, Jäntti sanoo. Pyynikintorin alle parkkitilaa Finnparkin toimitusjohtaja Antti Marttila uskoo vakaasti Kunkun parkin valmistumiseen, mutta arvelee, että Hämpin parkin laajennoksen ensimmäinen vaihe ehtii alkaa sitä ennen. Kunkun parkin toteutus on viivästynyt hänen mukaansa muun muassa länsipuolen ajoyhteyksien epävarmuuden vuoksi. Keskustelu liittyy Näsikalliolta kaupunkiin johtavaan Amuritunneli-suunnitelmaan, jonka on tarkoitus olla yhteydessä myös Kunkun parkkiin. On laskettu, että Kunkun parkki olisi kannattava hanke myös ilman Amuritunnelia, mutta Amuritunnelia ei kannata toteuttaa ilman Kunkun parkkia. – Koko ajan tehdään töitä sen eteen, että löydettäisiin ratkaisu Kunkun parkin käynnistämiseksi. Olen toiveikas, että ratkaisuja löydetäänkin, Marttila sanoo. Kaavavalmius on kaupungin mukaan hyvässä vaiheessa ensi vuonna. Kaupunginhallituksen huhtikuussa hyväksymässä pitkän aikavälin suunnitelmassa Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli sijoittuvat vuosien 2027–2029 liikennehankkeisiin. Marttilan mukaan keskustan länsipuolella on pitkään mietitty myös Pyynikintorin alle rakennettavaa pysäköintihallia. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että suunnittelu on siinä mallissa, että Pyynikintorin alle voitaisiin jollakin aikajänteellä tehdä pysäköintitilaa, hän sanoo. Tammelaan väliaikaisratkaisu Tammelassa Finnparkin Antti Marttila uskoo, että väliaikaisratkaisu pysäköintitilan lisäämiseksi on tarjolla pian. – Olemme rakentaneet mallia, jossa applikaation kautta voisi Airbnb-henkisesti vapauttaa omia paikkojaan lyhytaikapysäköintiin tai sopimuspysäköintiin. Esimerkiksi taloyhtiön käytössä olevan paikan voisi puhelinsovelluksella vapauttaa hetkellisesti vieraspysäköintiin. Pysäköintisovellus on hyvässä vaiheessa, ja Marttila toivoo, että ensimmäiset kokeilut alkaisivat jo loppuvuodesta. – Ennen kuin Tammelan toriparkkia tehdään, pystyttäisiin ainakin väliaikaisesti ratkaisemaan asiaa tällaisella olemassa olevan pysäköintikapasiteetin valjastamisella pysäköinnin käyttöön, hän sanoo. Jos Tammelan kokeilu onnistuu, Finnparkin tarkoituksena on laajentaa sovellus myös muualle Tampereelle. Aiemmin samankaltaista toimintaa on ollut Finnparkin tamperelaisella kilpailijalla IGL-Technologies oy:llä, jonka Eparking-sovelluksen kautta on voinut muun muassa varata Pirkan Opiskelija-asunnot oy:n autopaikkoja pitkäaikaisvuokraukseen. Oikaisu 21.9.2020 klo 15.03: Tekstissä oli aiemmin virheellisesti mainittuna Pirkan opiskelija-asuntosäätiö. Pirkan Opiskelija-asunnot oy on osakeyhtiö, ei säätiö. Täsmennys 21.9.2020 klo 15.03: Täsmennetty ilmausta Tampereen keskustan länsipuolelta puuttuvista pysäköintihalleista. Aiemmin tekstistä sai käsityksen, että keskustan länsipuolella ei ole pysäköintihalleja. Pysäköintihalleja on, mutta suunnitellut pysäköintihallit, etupäässä Kunkun parkki, puuttuvat.