Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Miten yhdistää lapsen omaishoito ja ansiotyö?

Syystä tai toisesta omaishoito yhdistetään yhteiskunnassamme edelleen ennen kaikkea ikäihmisiin, pitkäaikaissairaisiin tai vammaisiin aikuisiin. Kuitenkin omaishoidettavista on lapsia noin 16 prosenttia, mutta asiasta puhutaan vähän, eikä omaishoitoa edes yhdistetä oman lapsen hoitoon. Keskuudessamme on paljon tietämättömyyttä sairaiden ja vammaisten lasten ja heidän perheidensä elämän haasteista. Lasten ja nuorten omaishoito poikkeaa muista omaishoitotilanteista. Usein kyse on tavallisesta lapsiperheestä, jossa voi olla muitakin hoivan tarpeessa olevia lapsia. Lasten ja nuorten omaishoitajana toimii melkein aina, yli 90 prosentissa, äiti. Yksinhuoltajaäidit ovat joukossa yliedustettuina, koska eroriski näissä perheissä on huomattavan suuri. Syynä on vanhempien kohtaama kuormitus, jota parisuhde ei kestä. Valtaosa (noin 60 prosenttia) lasten ja nuorten omaishoitajista käy töissä. Työn ja omaishoidon yhteensovittaminen on usein vaikeaa, ja huomattava osa omaishoitajista onkin joutunut jäämään pois työelämästä. Tämä on valitettavaa niin kansantalouden kuin perheiden toimeentulon kannalta. Palkkatulojen lakkaaminen tai väheneminen voi vaikeuttaa perheiden toimeentuloa monella tavalla. Mitkä sitten ovat lasten omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisen vaikeimpia ongelmia ja miten niitä voitaisiin ratkaista? Asiaa on tiedusteltu omaishoitajilta Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONI:ssa 2017–2020 toteutettavassa Omaishoidosta pienin askelin työelämään OPASTE -hankkeessa. Yksi ongelma on toimiva sijaishoito. Lapsen on hyvin usein vaikea hyväksyä uusia aikuisia kotiin puhumattakaan, että he menisivät muualle hoitoon. Näin ollen esimerkiksi omaishoidonvapaat jäävät usein käyttämättä. Sama ongelma on tuttu omaishoidossa laajemminkin hoidettavan ikään katsomatta. Moni lapsensa omaishoitaja on saattanut olla hyvinkin pitkään pois työelämästä, minkä jälkeen on haastavaa palata työhön, koska lähestulkoon jokainen ala kehittyy teknologisesti ja muutenkin niin nopeasti. Myös monen omaishoitajan jaksaminen on lievästi sanottuna koetuksella, vaikka työ sinänsä on monelle toivottava henkireikä, joka tuo omaishoidon lisäksi muutakin sisältöä ja mielekkyyttä elämään. Ratkaisuja näihin ongelmiin on luonnollisesti useita. Omaishoitajien oman näkemyksen mukaan erittäin tarpeellisia ovat erilaiset joustot työajassa ja työnteossa muutenkin. Hyviä käytännön malleja ovat etätyö, liukuva työaika ja työaikapankki. Olisi tärkeää, että omaishoitaja ja työantaja voisivat sopia menetelmistä. Sijais- ja tilapäishoitoratkaisuihin kaivataan valinnan vapautta ja runsautta sekä ennen kaikkea tehtäväänsä sitoutuvia hoitajia. Niin ikään kunnilta toivotaan enemmän yhteistyötä alalla toimivien järjestöjen kanssa. Tärkeintä olisi kuulla alan parhaita asiantuntijoita eli lasten ja nuorten omaishoitajia. Pertti Lahti työskentelee OPASTE -hankkeessa ja Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONI:ssa.