Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Hiihtäjät matkustavat sinne, missä lunta on – hiihtotunneli, viime talven lumi ja luovat ohjaajat ovat turvanneet monien harrastuksen ja hiihtoseurojen toiminnan

Hiihdon harrastustoiminta on pyörinyt pirkanmaalaisissa urheiluseuroissa yllättävän normaalisti siihen nähden, kuinka lauha, märkä ja musta kuluva talvi on ollut. Tampereen Pyrinnöstä, Valkeakosken Hakasta, Lempäälän Kisasta ja Ylöjärven Ryhdistä kerrotaan, että liki kaikki suunnitellut hiihtoryhmät ja -harjoitukset on saatu toteutettua, ja valtaosassa treeneistä on päästy jopa lumiselle alustalle. – Me olemme kaiketi peruneet harjoitukset ainoastaan yhden kerran. Silloin Räikän latutilanne huononi niin nopeasti, ettemme saaneet sisäliikuntasalia samalle illalle, kertoo Ylöjärven Ryhdin hiihtojaoston puheenjohtaja Peer Haataja . Lajiharjoittelun turvana ovat olleet kuntien ja kaupunkien ylläpitämät ladut, joiden pohjana on ollut viime talvena talteen otettu lumi ja jotka on onnistuttu pitämään hiihtokuntoisina tykkilumen avulla. – Ainoastaan sen ansiosta, että lunta on säilötty kesän yli purun alla, harjoittelu on ollut mahdollista, kiteyttää puheenjohtaja Pekka Lampén Lempäälän Kisan hiihtojaostosta. Valkeakosken Hakan hiihtojaoston puheenjohtaja Markku Kytäjäkin korostaa säilö- ja tykkilumen merkitystä ja toivoo, että niiden käyttöä edistettäisiin laajalti. – Jostain syystä ihmisillä on sellainen kuvitelma, että lumen tekeminen olisi hirvittävän kallista. Tietysti tuntuu vähän eksoottiselta ruveta tykittämään lunta, kun ympärillä on mustaa, mutta oikeastaan siinä kuluu vain sähköä. Useissa paikoissa vesi saadaan jostain muualta kuin verkostosta ja lunta levittävät ja latuja kunnostavat ihmisetkin olisivat joka tapauksessa samantyyppisissä töissä, hän muistuttaa. Moni Hakan kilpahiihtäjistä asuu jossain muualla kuin Valkeakoskella, ja varsinkin etelämpänä asuvien on pitänyt liikkua varsin kauas päästäkseen lumisille laduille. – Lempäälä, Tampere ja Valkeakoski ovat oikeastaan olleet ne paikat, joissa on päässyt tänä talvena hiihtämään. Viimeisillä pakkasilla Hämeenlinnassakin onnistuttiin tykittämään lunta sen verran, että Ahveniston moottoriradan ympärillä on nyt latu auki, Kytäjä sanoo. – Olemme yrittäneet käydä siellä, missä lunta on. Tilanne on ollut kilpahiihtäjille tosi hankala, hän huokaa. Kytäjä asuu itsekin Kanta-Hämeen Tammelassa, ja perheen aktiivihiihtäjillä on ollut laduille matkaa tunnin verran suuntaansa. Latukilometrejä tunnelista Myös muista seuroista on liikuttu lumen perässä naapurikuntiin ja tarvittaessa kauemmaskin. Kaupin latua käyttävät monet muutkin kuin tamperelaiset seurat, ja useat pirkanmaalaiset kilpahiihtäjät ovat harjoitelleet Satakunnan puolella Jämin hiihtotunnelissa sekä omatoimisesti että seurojensa kanssa. Kirsi Leppihalme Jämin hiihtotunnelilta kertoo, että talvi on ollut hyvin erilainen verrattuna aikaisempiin. Yleensä tunnelin hiihtokausi on päättynyt ulkolatukauden alkaessa, mutta nyt tunnelilla on ollut säpinää vielä alkuvuodenkin, kun ulkolatujen teko on ollut mahdotonta. – Esimerkiksi viime vuoden tammikuussa meillä kävi muutama sata hiihtäjää, ja tänä vuonna tammikuun aikana on käynyt noin pari tuhatta hiihtäjää, Leppihalme laskee. Kilpahiihtäjien lisäksi naapurikuntien ja -maakuntien kuntohiihtäjät ovat löytäneet tunnelille. Hämeenkyröläinen Liisa Hietanen kävi Jämillä alkuviikosta lastensa Elli Stollen , 7, ja Papu Stollen , 5, kanssa. –Lapset olisivat kyllä innokkaita hiihtäjiä, ja kun lunta ei ole, tulimme tänne. Onhan se tosi tylsää ja muutenkin huolestuttavaa, että talvi on ollut tällainen, Hietanen sanoo. Vaikka lumettomuus onkin nostanut Jämin hiihtotunnelin kävijämääriä, Leppihalme kertoo, että taustayhtiössäkin toivotaan luonnonlumia tuleville talville. – Uusia hiihtäjiä ei tule muuten. Harva kuitenkaan aloittaa tunnelissa harrastusta. Tällä viikolla tunneliyhtiön hallitus päätti, että tunnelin virallinen kausi päättyy helmikuun viimeiseen päivään. Sen jälkeen tunnelin latupohjaa ei enää huolleta tai jäädytetä, mutta tunnelissa voi hiihtää ilmaiseksi ja omalla vastuulla niin kauan, kun olosuhteet sallivat. Kisakausi näyttää onnistuvan Juniorihiihtäjien kisakausi ei ole juuri kärsinyt alueen niukoista lajiharjoittelun toteutuspaikoista. Esimerkiksi helmikuun puolivälissä pirkanmaalaiset haalivat lukuisia mitaleja Kontiolahdella pidetyissä nuorten SM-hiihdoissa. – Me pärjäsimme SM-kisoissa jopa odotuksia paremmin, ja pääsimme sinne verrattain isolla joukkueella. Kaiken kaikkiaan pirkanmaalaiset ja Hämeen alueen seurat menestyivät erittäin hyvin. Menestys, jota alueen seuroilla on ollut muutamia vuosia sitten Hopeasomman tasolla, näyttää kertautuneen ja säilyvän edelleenkin, kehuu puheenjohtaja Pasi Rajala Tampereen Pyrinnön hiihtojaostosta. Tulevan viikonvaihteen aikana paikallinen junioriosaaminen näkyy myös Saksassa nuorten MM-hiihdoissa, joissa Ylöjärven Ryhdin Tino Stenman kilpailee U20-sarjoissa. Peer Haatajan mukaan seura on saavuttanut kaikki talven tähänastiset kilpailulliset tavoitteensa niin Stenmanin kuin nuorempienkin ikäluokissa. – Se osoittaa, että olemme kuitenkin pystyneet luomaan olosuhteita harjoitteluun. Ladulla näkyy, että hyvin on menty eteenpäin. Puheenjohtajat näkevät, että ohjaajat voivat tehdä paljon harjoitusten onnistumiseksi, vaikka käytössä olevat ladut olisivatkin lyhyet. – Totta kai se vähentää harjoittelun mielekkyyttä, kun koko ajan sahataan samaa reittiä. Meille treenien vetäjille on haaste pitää harjoitukset mielenkiintoisina ja riittävän vaihtelevina. Mitä isommista ja taitavammista lapsista on kyse, sitä helpommin se onnistuu. Ihan aloittavat hiihtäjät veisi mieluummin leikkimään viestejä ja lumipelejä johonkin kenttäalueelle kuin hiihtämään edestakaisin latua, jossa kaikki muutkin suhailevat ohi, Rajala kuvailee. – Nuoret kuitenkin ymmärtävät tilanteen, eikä kukaan ole missään muodossa valittanut olosuhteista, hän kiittää. Lue lisää aiheesta: