Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Pirkanmaa toivoo reiluutta EU-rahan jakoon: nyt sitä on tullut maakuntaan vuosittain 12 euroa asukasta kohti

Miten käy Pirkanmaan, kun EU:n rakennerahastokauden tukia seuraavalla kaudella eli 2021–27 jaetaan? Kysymys on olennainen nyt, kun talouskasvu näyttää hidastuvan. Ensi kaudella ohjelmassa painottuvat ilmastonmuutos, työllisyys ja syrjäytymisen ehkäisy. Kuluvalla rahastokaudella Pirkanmaalle on tullut EU-rahaa 12 euroa asukasta kohti vuodessa. Summa on murto-osa verrattuna Pohjois-Suomen 100 euroon asukasta kohden. Pohjoinen ja Itä-Suomi ovat olleet erityisasemassa muuhun Suomeen nähden. Nyt Etelä- ja Länsi-Suomessa on tuskastuttu siihen, että 80 prosenttia rahoista on jaettu alueille, joissa on 20 prosenttia väestöstä. Rahaa kannattaisi myös sosiaalisista syistä jakaa mieluummin sinne, missä on yrityksiä ja työttömiä, jotta tukien vaikuttavuus olisi nykyistä parempi. Ainakin Pirkanmaan liitossa toivotaan, että parhaillaan valmisteltava ohjelma jakaisi tukirahoja tasapuolisemmin. Hallituksessa asia kuuluu työ- ja elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) vastuulle. Kulmuni on Lapin vaalipiiristä, joten toivoa saa tosissaan. Rahojen alueellinen jako pitäisi saada ratkaistua syksyn aikana. EU:n aluekehitysrahat, niiden kanssa jaettava samansuuruinen kansallinen tuki ja hankkeisiin lähtevien yritysten ja yhteisöjen osuudet tekevät Suomessa 4–5 miljardin euron potin 7-vuotiselle rahastokaudelle. Tästä Pirkanmaalle on saatu noin 10 miljoonaa vuodessa. Ehkäpä paras tamperelaisesimerkki rahoituksen saajista on Biomeditech, joka ei olisi noussut nykyiseen asemaansa silmä- ja kantasolututkimuksessa ilman tukia. Tampereen yliopisto ja muut oppilaitokset ovat olleet merkittäviä rahoituksen saajia muutenkin. Mikäli jakosuhde olisi parempi pirkanmaalaisittain, täällä olisi tarvetta innovaatioiden kehittämiseen vaikkapa valmistavassa teollisuudessa, kiertotaloudessa ja Smart-Tampereen kaltaisissa älyteknologian hankkeissa. Kuluneen kauden aikana Pohjois- ja Itä-Suomi ovat edelleen menettäneet asukkaita, mutta niiden talouskasvu on kuitenkin ollut parempi kuin Etelä- ja Länsi-Suomen. Rakennerahat ovat tasoittaneet maan sisäisiä eroja kuten niiden kuuluukin. Nyt esimerkiksi Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan alueilta löytyy taantuvia kuntia, joiden tilanteen parantamiseksi EU-rahoille olisi käyttöä. Eikä parane unohtaa sitä, että Pirkanmaalla työllisyys on ainoana alueena jo heikentynyt ( AL 23.10.)