Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomi voisi viedä puhtaan ruuan osaamista maailmalle ja muuttaa sen rahaksi, kirjoittaa ministeri

Maailmanlaajuinen vienti pyörii logiikalla, jossa jokainen maa kykenee tarjoamaan toiselle jotain sellaista, jota itseltä puuttuu. Tuotteiden lisäksi maailmalla on kysyntää myös osaamiselle. Koulutusviennistä on puhuttu paljon, Suomi tunnetaan koulutuksen mallimaana. Meillä on korkealuokkaista osaamista myös toisaalla – ruoantuotannossa. Ruoantuotannon lähtökohdat Suomen historiassa eivät ole olleet helpot. Sadassa vuodessa olemme kehittäneet piskuisessa, ilmasto-oloiltaan arktisessa Suomessa bioturvallisuudeltaan yhden maailman iskunkestävimmistä ruokajärjestelmistä. Esimerkkinä Nobel-palkitun A. I Virtasen tieteellinen työ AIV-rehun parissa, jota ilman emme varmasti voisi kuvitella ainutlaatuisen puhtaan maidon tarinaa. Samalla esiin on nostettava maitohygienian uranuurtaja, eläinlääketieteen tohtori Walter Ehrström . Kun Ehrström aloitti työnsä vuonna 1918 maidon tuotanto-olosuhteet olivat alkeellisia ja ihmisiin levisi maidon välityksellä tauteja. Maidontuotanto on yksi esimerkki siitä valtavasta osaamisesta ja historiallisesta kehityksestä, mikä tiivistyy koululaisen maitolasiin tänä päivänä. Sama pätee lihaan ja kasvituotteisiin. Emme ole immuuneja maailmalta tuleville viruksille ja pandemioille. Moni Euroopassakin riehuva eläintauti, kuten afrikkalainen sikarutto on pysynyt pois Suomesta, koska olemme panostaneet hygienian lisäksi myös elintarvikevalvontaan. Myös metsästäjät tekevät arvokasta työtä pitämällä villisikakannan kurissa. Tätä laajaa osaamistamme, johon kytkeytyy sekä tilakohtainen bioturva että koko ruokajärjestelmän kattava hygieniaosaaminen, meidän on vietävä maailmalle. Viljelijämme ovat bioturvallisuuden ammattilaisia. Tuotanto-olomme tukevat eläinten hyvinvointia, antibiootteja ei käytetä kuin tarpeeseen. Olemme valovuoden edellä monia muita maita, joissa vasta korona on herättänyt pohtimaan hygieniaosaamisen levittämistä laajemmin koko ruokajärjestelmään. Erityisesti huoli kasvavasta mikrobiresistanssista ja uhkasta antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ja tulehdusten leviämisestä on puhuttu laajasti myös EU:ssa. Tehokkain tapa pitää antibioottien käyttö eläimillä mahdollisimman vähäisenä, on huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja torjua ennakolta eläintauteja. Suomessa on onnistuttu erinomaisesti. Tässä meillä on paljon annettavaa muille maille. Ruokaturvaan ja turvallisuuteen panostaminen on vakaaseen yhteiskuntaan panostamista. Maailmasta eivät ruokaturvaa heikentävät konfliktit ja taudit lopu. Ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä lukuisten maiden mahdollisuuksiin tuottaa ruokaa. Maailmalla on siis huutava kysyntä ruokaturvaosaamisessa, ja se kasvaa. Meillä osaamista on paitsi bioturvan ja hygienian saralla, myös ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen saralla. Tämän ylläpitäminen edellyttää maatalouden kannattavuudesta huolehtimista. Viedään siis puhtaan ruuan osaamista maailmalle ja muutetaan se samalla rahaksi. Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri (kesk.)