Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampere Jazz Happeningissä esiintyvä Antti Lötjönen on Suomi-jazzin tukipylväitä – ”Basistin tehtävä on saada kokonaisuus kuulostamaan mahdollisimman hyvältä”

Jazzbasisti Antti Lötjönen saavutti keväällä kaksi virstanpylvästä: hän täytti 40 vuotta ja julkaisi ensimmäisen levynsä bändinjohtajan ominaisuudessa. Juhlat jäivät kuitenkin vähiin, kun korona iski ja levynjulkaisukeikat katosivat ohjelmasta. Nyt näyttää vähän paremmalta, vaikka paluu normaaliin onkin vielä kaukainen haave. – Olen sikäli ollut onnekas, että joitakin konsertteja on nyt ollut syksyllä, viimeksi Keravan, Salon ja Porvoon jazztapahtumissa. Veitsenterällä tässä kuitenkin yhä ollaan. Kaikki ulkomaan keikat ovat olleet keväästä lähtien jäissä. Kävin maaliskuussa kääntymässä lentokentällä. Sen jälkeen ei ole ollut lentokentille asiaa, Lötjönen sanoo. Suomalaisia jazzmuusikoita tukee osaltaan Tampere Jazz Happening loka-marraskuun vaihteessa. Perinteisesti hyvin kansainvälinen festivaali toteutetaan tänä vuonna täysin kotimaisin voimin. Yksi tapahtuman pääesiintyjistä on Antti Lötjösen Quintet East, jossa Lötjösen kanssa soittavat saksofonistit Mikko Innanen ja Jussi Kannaste , trumpetisti Verneri Pohjola ja rumpali Joonas Riippa . Veljiä keskenään Kuopiosta monen muun samaan sukupolveen kuuluvan jazzmuusikon lailla tuleva Antti Lötjönen on soittanut Suomi-jazzin etulinjan yhtyeissä jo parikymmentä vuotta. Hän nousi esiin uuden vuosituhannen alun suomalaisen jazzin ensimmäisten menestystarinoiden kuten Five Corners -kvintetin ja Ilmiliekin myötä. Niistä versoneita ja muita basistille tärkeitä pitkäaikaisia soittokumppaneita ovat nykyisin esimerkiksi pianisti Aki Rissanen , trumpetisti Verneri Pohjola, rumpali Teppo Mäkynen ja saksofonisti Timo Lassy . – Me nyt noin nelikymppiset olemme yhtenäinen ja toisiaan tukeva yhteisöllinen sukupolvi. Monet meistä ovat myös läheisiä ystäviä keskenään. Tietyistä tyypeistä tulee kuin veljiä, Antti Lötjönen sanoo. Useimmat veljistä Lötjönen mukaan lukien ovat opiskelleet yhdessä Sibelius-Akatemian jazzlinjalla. – Sibiksessä ihmiset ovat tavanneet. Nykyisin olen siellä sivutoimisena tuntiopettajana, Lötjönen kertoo. Amerikan esikuva Oman yhtyeen perustaminen 2010-luvun alkupuolella ensin kvartettina ja muutama vuosi sitten kvintetiksi laajentuneena oli basistille luonnollisen kehityksen tulosta. Hyppy johtajan rooliin ei ollut enää tässä vaiheessa niin iso, kuin se olisi voinut olla nuorempana. – Tavallaan se oli iso askel, mutta myös tuttua, koska mukana on hyviä ystäviä ja soittokumppaneita, joiden kanssa olen tehnyt töitä pitkään. Tunnen prosessin ja tiedän mitä pitää tehdä, sanoo uransa aikana noin 100 levyllä soittanut Antti Lötjönen. Lötjönen ei tee itsestään tähteä, vaan korostaa aina yhtyeen hyvää ja etua. Musiikillisesti tärkeä esikuva on ollut amerikkalaisen jazzin keskeisiin tekijöihin kuulunut Charlie Haden , basisti ja yhtyeenjohtaja, jonka kvartetti Quartet West ulotti vaikutteensa aina Lötjösen yhtyeen nimeen asti. – Hadenin yhtyeiden musiikissa on ennen kaikkea sellainen emotionaalinen taso, josta pidän. Hänen tapansa tehdä musiikkia on minulle paljon kiinnostavampaa kuin briljeeraava jazzilmaisu. Minua viehättää hänen musiikissaan show-elementin täydellinen puuttuminen. Toinen läheinen vaikuttaja on ollut brittiläissyntyinen basisti Dave Holland . – Hollandissa minua kiehtoo se, miten laaja-alainen hän on jazzin sisällä. Hän on loistava esimerkki siitä, että oma ilmaisu voi tulla läpi tyylisuunnasta riippumatta. Basistin rooli Tampereella Antti Lötjönen Quintet East soittaa uuden levynsä ( ALQE , We Jazz Records, 2020) materiaalia. Levyllä on kaksi puhdasta bassosoolokappaletta, mutta yhtyekappaleissa Lötjönen ei varsinaisesti sooloile lainkaan. –Kun minulla on bändissä tuollaisia solisteja, haluan kuulla heitä. Nautin siitä, että voin säestää. Yhtyeestä ”puuttuu” harmoniasoitin, joka tavallisimmin jazzissa on piano tai kitara. Nyt Lötjönen on antanut puhaltimille ison roolin myös sointujen hahmottamisessa. –Siinä on kolme puhaltajaa, joille olen kirjoittanut harmonioita. Bassolla taas on kiva soittaa tiettyjä intervalleja, jolloin syntyy neljä- tai viisiäänistäkin satsia. Basistina Lötjösellä on selkeä perusfilosofia. – Basistin ja muiden komppisoittajien ensisijainen tehtävä on saada kokonaisuus kuulostamaan mahdollisimman hyvältä. Lötjöstä kuullaan Tampere Jazz Happeningissä myös ”rivimiehenä”, sillä hän soittaa oman keikan ohessa saksofonisti Timo Lassyn yhtyeessä.