Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Yhtä keikkaa Pirkanmaan uusi pelastuspäällikkö Kari Alanko ei unohda – Sotatieteiden maisteri suosii valmentavaa johtamistapaa

Vastaukset tulevat empimättä. Varsinais-Suomesta Pirkanmaan pelastuslaitokselle pelastuspäälliköksi tullut Kari Alanko tietää kyllä, mitä ovat tamperelaisten reunakiveys ja apukuljettaja. Rotvalli ja repsikkahan ne. Vahvaa varsinaissuomalaista murretta puhuva Alanko on ehtinyt silmäillä pirkanmaalaista meininkiä kesän alusta lähtien ja sanoo, ettei siinä murretta lukuun ottamatta ole kovin suurta eroa varsinaissuomalaiseen. – Varsinais-Suomessa katsellaan ensin hiukan pidempään ennen kuin tutustutaan. Pelastustehtävä, joka ei unohdu Alangon ura on kulkenut pelastustehtävissä ja sairaankuljetuksessa työskentelevästä pelastajasta kenttäpalomestariksi, aluepalopäälliköksi ja nyt pelastuspäälliköksi. Kun Estonia upposi, silloin 26-vuotias Alanko osallistui uppoamisyötä seuraavana päivänä pelastustöihin helikopteripelastusryhmän jäsenenä. Merellä olivat vastassa kovassa aallokossa ajelehtivat pelastuslautat, Estoniasta irronnut roju sekä veden varaan joutuneita uhreja. – Pelastettavia ei siinä vaiheessa enää juuri ollut. Löysimme merestä enää vain menehtyneitä. Alanko kutsuu onnettomuutta sekä suuruutensa että lohduttoman lopputuloksensa vuoksi poikkeukselliseksi. – Muistan sen varmasti lopun elämäni. Hän kuitenkin lisää, että jos Estonian onnettomuudesta hakee jotain hyvää, sen ansiosta pelastusalalla ymmärrettiin vahvasti, kuinka tärkeää on käsitellä kohdatut rankat kokemukset ammattilaisten johdolla debriefing-menettelyssä. Palkitsevin palaute Kari Alangolla on Pirkanmaan pelastuslaitoksella alaisenaan noin 370 vuorotyötä tekevää pelastajaa ja lähijohtajaa sekä noin 30 päällystön edustajaa. Hän sanoo haluavansa olla johtaja, jota on helppo lähestyä niin hyvissä kuin huonoissakin asioissa, ja joka mieluummin mahdollistaa kuin käskee. Alanko haluaa pitää työssään vahvasti esillä työkyvyn säilyttämiseen ja varhaiseen välittämiseen liittyviä asioita. Siitä hän kertoo saaneensa myös palkitsevimmat palautteet. – On sanottu, että olen kuunnellut ja kohdellut ihmisenä, ja onnistunut auttamaan. Sotatieteiden maisteri Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkönä Alangon työn keskiössä on laitoksen pelastustoiminnan kehittäminen. Hän on opiskellut siviilinä sotatieteiden maisteriksi Maanpuolustuskorkeakoulussa, ja teki opinnäytetyönsä lähijohtajaan kohdistuvista odotuksista. Hän löysi kaksi kehitettävää asiaa: lähijohtajien koulutusjärjestelmän pitäisi antaa paremmin valmiuksia johtamistyöhön ja autoritäärisestä johtamistyylistä pitää yhä enemmän siirtyä valmentavaan ja keskustelevaan johtamistapaan. – Keikoilla toki tarvitaan selvät käskysuhteet, mutta asemalla on syytä suosia valmentavaa johtamistyyliä. ”Hyvänkin johtajan pitää haluta kehittyä” Alangon mielestä hyväksi johtajaksi voi tulla opiskelemalla, harjoittelemalla ja oppimalla muiden kokemuksista. – Hyvä johtaja voi olla varmaan osin synnynnäisestikin, mutta jos ei halua kehittyä, ei varmasti pysy hyvänä johtajana. Hyväkään johtaminen ei aina ole palkitsevaa. Alanko sanoo, että tilanteet ovat aina kahden kauppa: työntekijän ja työnantajan. – Turhauttavimpia ovat olleet tilanteet, joissa työnantajan edustajana olen satsannut paljon, mutta työntekijä ei ole vastannut yrityksiini auttaa, ja on haaskannut omaa osaamistaan.