Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Koneurakoitsijasta tuli kampaaja ja kaljusta laulajasta lettipää: Savonlinnan Oopperajuhlien vetonaulan taustalla on yllättäviä yhteyksiä kaljun hallintaan ja nuorisoseuratoimintaan

Miten koneurakoitsijasta tulee parturi-kampaaja? Oopperajuhlakauttaan kiihkeästi elävän Savonlinnan oma "Sevillan parturi", lähes puoli vuosisataa kampaajana toiminut Taneli Muhonen saa kertoa. Sillä aikaa toinen Savonlinnan merkkihenkilö, oopperajuhlien kesän uutuuden Sevillan parturin , tähti Ville Rusanen keskittyy maskeeraaja Kaarina Kokkosen käsittelyssä rooliinsa. Olavinlinnan oopperakauden penkiltä pudottaja on tänä vuonna juuri Sevillan parturi . Katsojien nauru saa sen esityksissä kaikki mahdolliset vivahteet röhöstä ulvahteluun. Hyvä niin. Ennen kuin parturit pääsevät ääneen, on käytävä 1960-luvun loppupuolen Kerimäellä, jossa tapahtuu seuraavaa: Kylillä kiertelee kaksi Muhosen veljestä Makkolan kylästä imutankkeineen. Maa on vapautunut lumesta ja uusilla vehkeillä kelpaa levittää lietelantaa. Sitä itseään, soossia, riittää ja peltoja semminkin. Toiselta veljeksistä, Tanelilta, on keskikoulu jäänyt kolmeen luokkaan, kun palo töihin peittoaa pänttäämisen. Armeija kutsuu Tanelia, mikä tarkoittaa palvelua laivastossa Upinniemessä. Taneli palvelee koululaiva Matti Kurjella. Koneurakointi taitaa elämänurana jää taakse. Maailmaa on nyt nähty muualtakin kuin lantapilven läpi. Savonlinnan ammattikouluun hakee siis matruusi Taneli Muhonen. Rehtori kakistelee, ettei uskalla miestä ottaa ravintolapuolelle, kun koulutkin ovat kesken, mutta miten olisi autonasentaja, koneasentaja, hitsaaja, viilaaja? Kaikki miehiset alat soljuvat rehtorin suusta sujuvasti, mutta Taneli Muhosta ei voisi vähempää kiinnostaa, kunnes: "mutta alkaa täällä parturi-kampaajalinjakin..." Permanentinhuuhdonta-automaatti avuksi Kiinni veti. Parikymppisen Taneli Muhosen tärkein päätös syntyy viidessä minuutissa. Yksitoistalapsisessa perheessä osataan kaikkea, mutta ei vielä parturi-kampaajan työtä. – Mie jouvuin sattumalta alalle, hän kuitenkin toteaa nyt. – Mie oon sanonu alalle hakeville nuorillekin, että haaveammattia ei oo olemassakaan. Kun tieto ja taito lissääntyy, niin mielenkiinto lissääntyy. Taneli Muhosen parturi-kampaamo on paikka, jonne on helppo mennä vihreän valon palaessa. Liikennevalo kampaamon kyltissä on yksi miehen keksinnöistä. Omalle alalleen hän on kehitetellyt lisäksi joustavuutta ja työviihtyvyyttä lisäävän sopimusyrittäjämallin. ”Kanalan lattian alla on puolen metrin hiuseristys parturi-kampaamon lattioilta imuroitua tukkaa.” Käden taitoja laajalla skaalalla hallitseva Taneli Muhonen keksii sen, mitä tuntee tarvitsevansa. On permanentinhuuhdonta-automaatti, hevosen juoksumatto, pesukoneen huuhteluvettä käyttävä wc:n vesisäiliö ja lukuisat arkea helpottavat niksit, kuten nyt vaikka auton jakopään hihna puunkantotelineenä tai kaarevasta kampaamohyllystä konstruoitu klapikärry. Uusavuttomien hylkäämistä tavaroista saa tuunattua vaikka mitä. Taneli Muhonen on mies, joka ei jätä mitään mittaan leikattua hyödyntämättä: entisen kanalan lattian alla on puolen metrin hiuseristys, parturi-kampaamon lattioilta imuroituna. Konttaavan laulajan perässä fööni kädessä Taneli Muhosen tuoliin on istahtanut noin 50 000 asiakasta liki 50 vuodessa. Savonlinnan parturi saanut kuulla useammankin romaanin verran ihmiskohtaloita, tosin itse hän on aina halunnut valistaa asiakastaan hiuksista. Kun Lontoossa kehitettiin nopea, mutta tarkka porrastus- ja kerrostustekniikka, Taneli Muhonen otti opin käyttöönsä Suomessa ensimmäisten joukossa. – Silloin parturi-kampaajistakin tuli kuvanveistäjiä. Kaikki vanhat mestaritkin Rembrandtista lähtien ovat sanoneet, että vain tekniikoiden hallinta antaa taiteellisen vapauden. – Hiuksissa vähemmän on enemmän. Luonnonhius painaa tosi paljon ja menee tietyissä kohti pintaa pitkin. Kerrostaminen antaa kuohkeuden. Hiustenveistäjä kunnioittaa hiusten kasvusuuntia ja näkee tulevan veistoksen muodon niiden avulla kuten kivenveistäjä kiven syiden tai puunveistäjä puun syiden, määrittelee Taneli Muhonen. Miesasiakkailta Taneli Muhonen saattaa kysäistä, otetaanko pois vai laitetaanko lisää. Hiusten harvenemiseen hän suosittelee paljasta hiuspohjaa peittävää japanilaiskeksintöä, havupuusta tehtyä kuitujauhetta tai hiuslisäkettä. Isä vaikutti oopperajuhlien syntyyn Taneli Muhonen teki kampauksia ja peruukkeja Savonlinnan oopperajuhlille vuosina 1975-76. Hän muistaa, kuinka linnan ahtailla käytävillä piti olla valmiudessa kohentamaan kampausta solisteille. Siellä Martti Talvelakin , oopperajuhlat tarmollaan uudelleen käynnistänyt laulukuningas, kerran kipeine polvineen konttasi ja Taneli kulki föönin kanssa perässä. Taneli Muhosella on merkitystä myös Oopperajuhlien synnylle. Juhlien alkaminen Olavinlinnassa heinäkuussa sinetöityi Martti Talvelan ja Taneli Muhosen isän, innokkaan nuorisoseuramiehen Eino J. Muhosen , neuvotteluissa 1960-luvun puolivälissä Muhosten tuvassa Makkolan kylässä. Nuorisoseura oli sitä ennen esiintynyt näytelmineen linnassa, ja suosio oli taattu, vaikka linnaan mentiin silloin vielä veneellä. Martti Talvela sai linnan oopperajuhlia varten ja Eino J.:n vetämä Itä-Savon nuorisoseurojen liitto päätti viedä seuraavan kesän näytelmän, Joel Lehtosen Putkinotkon aitoon Putkinotkoon. Sekin toimi. Lillin taikarasia auttaa oopperajuhlilla Laskeudutaan nyt takaisin Savonlinnaan. Tai oikeastaan noustaan. Kapuamme Taneli Muhosen kanssa Olavinlinnan torniin kapeita kierreportaita pitkin. Tehtävämme on löytää Sevillan parturin irokeesiletti ja sen tekijä, kampaaja-maskeeraaja Kaarina Kokkonen. Nykyisessä linnan kampaamo-maskeeraamossa on tilaa verrattuna 1970-luvun ”koppiin”. Ainakin neljää esiintyjää pystyy laittamaan yhtä aikaa. Kokkosella on tälle illalle kaksi, Figaro ja Bartolo. Kun Taneli Muhonen oli parturi-kampaajana oopperajuhlilla, pomona oli legendaarinen Lilli Markkanen. Nyt Lillin lisäkkeet -muistolaatikko tervehtii kävijöitä hyllyltä. Lillin taikarasian avulla maskeeraamo onnistuu työssään juhlakaudella. Esityskaudella on menossa toinen viikko, mutta Kaarina Kokkonen on aloittanut Savonlinnassa jo ennen juhannusta. Seitsemän viikon putki huipentuu Milanon La Scalan vierailuun heinäkuun puolivälissä. Tuotanto käyttää ainakin neljääkymmentä rokokooperuukkia, joten Kokkonen tietää varautua yllätyksiin. Ei sittenkään perinteistä peruukkia Sevillan parturissa Kokkonen on päässyt ohjaaja Kari Heiskasen ja työryhmän kanssa kunnolla pompottelemaan ideoita. Mistä Figaro-parturin irokeesiletti ja koko Seviljan parturin muut hiuslisäkkeet, peruukit ja kampaukset Kokkosen päähän pälkähtivät? – Heiskanen kertoi mitä halusi ja sitten pukusuunnittelija Teemu Muurimäki alkoi sen perusteella suunnitella pukuja. Sitten tulin mukaan minä. Koko kuvio ratkesi vasta, kun harjoitukset alkoivat kunnolla, Kokkonen kertoo. ”Yhden peruukin hinta voi olla 3000 euroa.” Figarolle, eli Ville Rusaselle, tehtiin alun perin kaksi peruukkia, vihreä ja pinkki, molempiin näytöksiin eri. Näille Kari Heiskanen sanoi ei, mutta vihjaisi samalla irokeesista. Niin Kokkonen innostui kehittämään Figaro-parturille letin, lättypään, kuten hän itse luomustaan kutsuu. Musta, otsalta alkava letti jakaa Rusasen kulmikkaan klanin komeasti kahtia ja jatkuu pitkälle niskaan. Irokeesiletti lisää kirjavaan rokkaripusakkaan ja nahkahousuihin puetun joka paikan höylän niljakkuutta. Kokkosen oma suosikki peruukki- ja lisäkehyllyllä on yllättäen pride-henkinen sateenkaarenvärinen hiuslisäke, kaljua muka-peittävä hapsutupsu. Varsinaiset peruukit on tehnyt peruukkimestari. Yhden peruukin tekemiseen menee viikko ja hinnaksi tulee aidolla hiuksella 3000 euroa. Miksi keinohius ei kelpaa teatterikäyttöön? Kokkonen tuhahtaa: aito hius käyttäytyy eri lailla, aito hius on aito hius. Figaron lätty on keinohiusta. Esiintyjän päässä lisäke pysyy napakasti teipeillä. Ennätykselliset naurut oopperajuhlilla Pitkä, kulmikas mies asettuu Kaarina Kokkosen tuoliin paria minuuttia yli kuusi. Mies on baritoni Ville Rusanen. Hän sulkee silmänsä. Nyt on hetki aikaa käydä läpi roolia tai vain nauttia siveltimen vedoista kasvoilla. Naimakauppoja järjestävän Figaron rooli oli Rusaselle debyyttirooli Kansallisoopperassa ja ponnahduslauta. Olavinlinna tosin on tuttu jo lapsuudesta. Katsomossa poika saattoi syödä eväitä, kun isä Pertti Rusanen lauloi lavalla. Figaroa Ville Rusanen on laulanut myös Scottish Operassa Sir Thomas Allenin ohjauksessa. Ville Rusaselle Figarossa on kaikki ihanteellisen roolin ominaisuudet; kuviolaulua, äänialue on laaja ja laulaja pääsee käyttämään myös fyysistä ketteryyttään. ”Yleisön viesti ilahduttaa: ai ooppera voi olla tällaistakin!” Arvioissa Savonlinnan Figaro-parturia on kuvailtu niljakkaaksi, liukkaaksi luikuksi ja varsinaiseksi kameleontiksi, joka tietää koko kaupungin asiat ja taipuu mutkille milloin minkäkin tehtävän suorittaakseen, vaikkapa kätilönä tai putkimiehenä. Samalla hoidellaan tuttujen rakkaushuolet. – Arvioita on ollut hauska lukea. Ne kertovat, että roolissa on tavoitettu sitä erilaista särmää ja tätä päivää, mitä siihen haettiin ohjaajan kanssa, Ville Rusanen sanoo. Yhdessä kohtauksessa Figaro ja kreivi Almaviva vaeltavat katsojien edessä, kokeilevat näille hattuja ja hypistelevät koruja. Nuorten katsojien ilmeestä saattoi lukea ilahtuneen viestin: ai ooppera voi olla tällaistakin. Linnassa ei kuulema ole koko oopperajuhlien historian aikana naurettu yhtä paljon kuin nyt, Sevillan parturissa. – Tärkeintä on, että yleisö nauttii. Yleisön nauru kertoo, että jokin asia on mennyt perille, Ville Rusanen pohtii. – Ei pidä tietysti lähteä pelaamaan niitä nauruja, mutta se on rohkaissut tekemään uutta. Tehdään fiiliksillä päivän mukaan. Koetan välttää toistamasta samaa. Parturiksi ilman hiuksia No entä se lätty-letti? Onko Sevillan parturilla sen päässä pysymiseen luja luottamus? Komiikkaa kun ei haeta tällä kertaa sillä, että lisäkkeet lentelisivät. – On. Siinä on niin vahvat superteipit. Oopperan kummituksessa, jota olen tehnyt Kansallisoopperassa, peruukkeja riuhdotaan ja revitään, mutta hyvin ne pysyvät. Ja kun minulla ei ole omia hiuksia, peruukki on helppo kiinnittää hiuspohjaan. Siviilissä Ville Rusanen ajelee kerran viikossa päänsä paljaaksi. Hän ei juuri tarvitse parturin palveluja. Mutta mitä ajatuksia parturin työ herättää? –Se on hieno, vanha, perinteinen ammatti. Ihailen partureita. Heidän täytyy pystyä vastaamaan monenlaisten asiakkaiden toiveisiin ja kun tietää, miten jokaiselle ulkonäkö on herkkä asia, siinä täytyy olla suuri ammattitaito. Luovaa työtä, ehdottomasti. Sevillan parturin esitykset Savonlinnan oopperajuhlilla 25.7.2019 saakka.