Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Vuoroasuminen lisää lapsen hyvinvointia ja vähentää psykosomaattisia ongelmia, kirjoittaa mielipidekirjoittaja

Haluan kiittää uutta hallitusta siitä, että se otti hallitusohjelmaan kahden kodin mallin, joka mahdollistaa vuoroasuvan lapsen rekisteröimisen kahteen tosiasialliseen osoitteeseen. Tämä lisää erovanhempien oikeudenmukaisempaa kohtelua sekä vähentää riitoja. Tämä on iso askel kohti tasaveroisempaa vanhemmuutta sekä lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Lapsenhuoltolakia uudistettiin, mutta ei riittävästi, jotta lapsen täysimääräinen oikeus molempiin vanhempiin toteutuisi. Kuultaviksi valikoitiin asiantuntijoita, joiden tietämys vuoroasumisesta oli riittämätöntä. Eräs asiantuntijoista ei ollut edes kuullut alan tutkimuksista. Toinen taas oli varoitellut lasten stressaantumisesta vetoamalla tunnetun avioerotutkijan, Mavis Hetheringtonin , nimeen, muttei ilmeisesti tiennyt, että Hetherington oli vasta allekirjoittanut 0–4-vuotiaiden lasten vuoroasumista puoltavan hyvin laajan tutkimuskatsauksen. Totuus on, että vuoroasumista on tutkittu suhteellisen paljon kansainvälisesti ja tästä todisteena ovat mm. Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysi tai vaikkapa Malin Bergströmin tutkimukset, joissa hän on käyttänyt aineistona jopa kokonaista ikäluokkaa, 170 000 lasta. Tutkimukset ovat lähes yksimielisiä siitä, että tasapuolinen asuminen molempien vanhempien luona lisää lapsen hyvinvointia sekä vähentää psykosomaattisia ongelmia. Oikeusministeriön työryhmä on määritellyt vuoroasumiseksi tapaukset, joissa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia ajastaan vanhemman luona. Tämä eroaa kansainvälisestä määritelmästä, jonka mukaan 35 prosenttia luonaoloajasta riittää. Olisi perusteltua, että Suomi kohentaisi perheiden tilannetta myös niiden osalta, jotka oikeuslaitos on määrännyt vähän alle 40 prosentin malliin (viisi päivää kahdessa viikossa). Muutenhan valtio olisi synnyttänyt omin toimin roppakaupalla käytännössä vuoroasuvia lapsia, jotka se jättäisi edelleen tuen ulkopuolelle. Kirjoittaja on Lasten oikeudet ry:n puheenjohtaja. Lapsenhuoltolakia uudistettiin, mutta ei riittävästi, jotta lapsen täysimääräinen oikeus molempiin vanhempiin toteutuisi. Kuultaviksi valikoitiin asiantuntijoita, joiden tietämys vuoroasumisesta oli riittämätöntä.