Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Miksei avuntarvitsijan puhelinrumbaa voisi siirtää kaupungille? – Nyt moni uupuu avun etsimiseen

Toistuvasti saadaan lukea, kuinka vaikea on päästä käyttämään Tampereen kaupungin palveluita esimerkiksi päihdehuollossa tai mielenterveyspuolella. Myös omassa tuttavapiirissäni on täysin vastaavia kokemuksia. Hädissään olevan, päihderiippuvaisen, masentuneen tai ylirasittuneen ihmisen asiaa pitäisi alkaa hoitaa tehokkaasti heti ensimmäisestä viestistä tai puhelusta alkaen. Jos hänet ohjataan soittamaan seuraavalle ja taas seuraavalle viranhaltijalle, hän voi hyvinkin luovuttaa ennen kuin oikea osoite löytyy. Onko kaupungilla käsitystä siitä, kuinka moni palvelupolku katkeaa ennen kuin se on päässyt edes alkamaan? Ikäihmisten palveluneuvontaa on ilmeisen onnistuneesti keskitetty Kotitorille. Miksi pitää odottaa vanhaksi tulemista, että pääsee vastaavaan matalan kynnyksen paikkaan? Sen sijaan, että avun tarvitsijaa pompotellaan paikasta toiseen, kaupungin palveluneuvojan pitäisi heti ensimmäisen yhteydenoton perusteella selvittää hänen puolestaan, kuka hänen tilanteessaan voi tarjota apua. Sen jälkeen kysyjälle soitettaisiin ja sovittaisiin saman tien ensimmäinen tapaamisaika jonkun kanssa. Vaikka henkilö- tai yksikkövalinta osoittautuisi jälkikäteen vääräksi, henkilökohtaisessa kontaktissa asioita voisi selvitellä lisää ja vastuutahoa muuttaa tai täsmentää. Yhteys avun tarvitsijaan olisi joka tapauksessa saatu. Tässä mallissa puhelinralli hoidettaisiin kaupungin viranhaltijoiden kesken eikä vastuuta asioiden selvittelystä sysättäisi ihmiselle, jolla voi olla täysi tekeminen selvitä elämässään minuutista toiseen ja joka ei välttämättä kykene pitkäjänteiseen ja rationaaliseen toimintaan. Resursseja toimintaan voisi etsiä esimerkiksi vapauttamalla viranhaltijoita kaikenkarvaisista moniammatillisista palavereista, joissa kymmenen ihmistä istuu pari tuntia pöydän ympärillä odottamassa, että pääsee lukemaan ääneen pätkän omasta raportistaan, joka olisi voitu toimittaa (ja onkin toimitettu) kaikille läsnäolijoille myös kirjallisesti.