Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Wivi Lönnin arkkitehtuuri ällistytti ja sai mieskollegat napisemaan: ”Toimittakaa Lönn naimisiin, niin asiat helpottuvat!”

”Lyödään hepnaadilla” oli Alvar Aallolla tapana sanoa, kun hän kannusti toimistonsa työntekijöitä luomaan jotain sellaista, että koko maailma hämmästyisi. Wivi Lönninkin (1872–1966) arkkitehtuurista löytyy ainakin muutama ”hepnaadi”, ensimmäinen vuonna 1898 kun hän sai 26-vuotiaana suunnitellakseen entisen koulunsa Tampereen tyttökoulun uudisrakennuksen. Hän oli yksi maamme ensimmäisiä naisarkkitehteja ja ensimmäinen, jolla oli rohkeutta perustaa oma toimisto. Lönn oli joutunut käymään pitkän tien arkkitehdiksi. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi hän joutui lopettamaan koulun kesken ennen ylioppilaskirjoituksia ja siirtymään Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolle, josta hän valmistui kurssinsa priimuksena. Poikkeuksellisen lahjakkaana hän pääsi jatkamaan opintoja Helsingin Polyteknilliseen opistoon, nykyisen Aalto-yliopiston edeltäjään. Arkkitehdiksi hän valmistui vuonna 1896. Kaikkea muuta kuin oppilastyö Tyttökoulun suunnittelu oli iso ja vaativa projekti. Hän oli tehnyt opintomatkan Skotlantiin, Englantiin ja Saksaan ja tutustunut kansainväliseen kouluarkkitehtuuriin. Siitä huolimatta nuoren naisen ensimmäinen julkinen rakennus oli poikkeuksellinen. Uransa aloittaneella Alvar Aallolla meni viitisen vuotta ennen kuin hän kypsyi arkkitehtina ja löysi oman tyylinsä. Lönnillä kaikki oli selvää alusta alkaen. Tyttökoulu on kaikkea muuta kuin oppilastyö ja siitä tuli koulurakentamisen malli maahamme. Lönn suunnitteli 30 koulua, Tampereellekin useita. Monet niistä on pilattu lisärakentamisella tai taitamattomilla muutostöillä. Tampereen talouskoulu valmistui vuonna 1904, ja se on ehkä hänen hienoin koulurakennuksensa. Tilamassat ovat selkeitä, sisätilat intiimejä. Turhat koristeet on karsittu minimiin. ”Hepnaadilla lyöminen” löytyy talon ovaalinmuotoisesta sisääntulohallista. Toiminnallisuus ja kestävyys tärkeintä Mikä Lönnin arkkitehtuurissa oli sitten esikuvaksi kelpaavaa? Hänelle rakennuksen toiminnallisuus oli tärkeintä: suunnittelu lähti liikkeelle sisätiloista, jonka jälkeen syntyi ulkokuori. Hän pyrki löytämään vaihtoehtoja käytävien varsille sijoitetuille koululuokille vapaammilla pohjaratkaisuilla. Kestävyys oli toinen perusperiaate. Hän oli tutustunut matkoillaan Brittein saarille tyypilliseen kivirakentamiseen ja sovelsi sitä omassa työssään. Kolmas klassinen rakennustaiteen kriteeri on kauneus. Siihen Wivi tuskin pyrki ainakaan tarkoituksellisesti: hän suosi yksinkertaisia ja pelkistettyjä ratkaisuja. Jyväskylän kaudellaan 1911–1918 hänen arkkitehtuuristaan puuttui lähes kaikki koristeellisuus. Päätyönä paloasema Lönnin päätyönä on pidetty Tampereen paloasemaa, joka valmistui kilpailuvoiton tuloksena vuonna 1908. Jälleen kerran hän löi ”hepnaadilla”, otti ainoana kilpailijana huomioon tontin muodon ja suunnitteli matalan kalustohuoneen kaarevaksi. Tämän seurauksena syntyi luonteva piha-alue. Paloaseman kolmiosaisen massan pitää tiukassa otteessaan nelikulmainen letkujen kuivaustorni. Niin ulko- kuin sisätiloissa on käytetty graniittia eri tavoin käsiteltynä. Kansallisromanttiset koristeaiheet ovat alistetussa asemassa. Myös Bertel Strömmerin suunnittelema kalustohuoneen korotus istuu luontevasti kokonaisuuteen. Tampereelle muutettuaan Lönn voitti useita suunnittelukilpailuja ja aiheutti mieskollegoissaan napinaa, joka kuului Helsinkiin saakka. Sieltä lähetettiin viesti: toimittakaa Lönn naimisiin, niin siitä asiat helpottuvat! Lönn asui Helsingissä 1918 alkaen loppuelämänsä. Hän kuoli 94-vuotiaana, naimattomana. P.S. Helsingissä Wivi Lönn teki yhteistyötä muun muassa Armas Lindgrenin kanssa ja he voittivat Tallinnan Estonia-teatterin kilpailun. Voiton jälkeen Lindgren joutui korjaamaan syntynyttä väärinkäsitystä naisen roolista suunnittelutyössä ja toteamaan, että Lönn ei ollut vastuussa teatterin koristelusta vaan rakenneratkaisuista. Tampereen tyttö oli kova jätkä.