Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

”En näe tarkasti kauas, enkä lähelle” – parahiihtäjä Inkki Inolan maailma on sumea, mutta maastoon hän uskaltautuu vaikka ilman opashiihtäjää

Jouni Inolan kellottamista kierrosajoista selviää, että parahiihtäjä Inkki Inola painalsi ensimmäisen 2,5-kilometrisen aikaan 8,34, mutta loput kolme kierrosta kestivät yli yhdeksän minuuttia, tosin viimeinen niukasti vain kaksi sekuntia. Isän ja pojan sekä valmentaja Tuomas Tuomas Törrösen pikapalaveri kisan jälkeen tekee yhden loppupäätelmän: – Terävyys puuttui, Inkki Inola huokaisee. – Terävyys puuttui, Törrönen vahvistaa. Sitten kutsuukin palkintojenjako. Inola saa miesten näkövammaisten sarjan perinteisen kympin ykkössijasta palkinnoksi mitalin, pokaalin, puuroaineksia ja hunajaa. – Tarpeeseen ne tulevat, Inola hymyilee. Kangasalan Kisan järjestämät hiihtokilpailut alkavat olla jo ohi, ja sunnuntainen vesisadekin on tauonnut.Kyötikkälän urheilukeskuksen maastoihin tehnyt ladut ovat olosuhteisiin nähden laatukunnossa. Tosin vaivaa niiden eteen on nähty paljon. Talkoolaiset ovat siirtäneet käsin lumikolilla tuhansia kuutioita lunta. Katso Inkki Inolan tyylinäyte: Mitali Pekingistä 21-vuotias Inkki Inola ei ihan vielä ole suurelle yleisölle tuttu nimi, mutta kahden vuoden kuluttua kaikki saattaa olla toisin. Hiihtäjänä hänellä on nyt yksi selkeä ja iso tavoite: mitali Pekingin olympialaisista talvella 2022. Inola kilpailee näkövammaisten B3-sarjassa. Se on näkkäripuolen – termi Jouni Inolan – lievin. B1-luokassa ollaan käytännössä sokeita, ja B2-luokassa kisaavat vaikeasti näkövammaiset. Miten Inola maailman sitten näkee? – Näen esimerkiksi kasvot parin metrin päähän siten, että pystyn tunnistamaan ihmisen. Muuten näkö on sumea. En näe tarkasti kauas, enkä lähelle. Hänen näköhermonsa vioittuivat synnytyksessä. Inolan näkökyvyn voi helposti simuloida kotikonstein: leikkaa pahvista leikkikehykset ja laita linsseiksi kymmenen kerrosta muovikelmua. Sitten vaan metsään hiihtämään tai juoksemaan. Kangasalla Inola kisasi ilman opashiihtäjää. Miten se on mahdollista? – Se on pitkällisen harjoittelun tulosta. Olen pienestä pitäen liikkunut vanhempien kanssa ja harrastanut eri lajeja. Koordinaatio ja tasapaino ovat kehittyneet, kun olen kesäisin juossut ja talvisin hiihtänyt luonnossa. Olen siis tottunut. Nuotit ennen kisaa Ihan joka paikassa Inola ei pysty kisaamaan ilman opashiihtäjää. Kangasalla se onnistui, koska hän kiersi 2,5 kilometrin mittaisen reitin aamuvarhaisella kahdesti ja opetteli sen ulkoa. Hän teki päähänsä ikään kuin nuotit, joiden mukaan ralliautoilussa mennään. Kisareitti oli myös armollinen, koska sen varrella ei ollut kovin kiperiä kohtia, kuten isojen laskujen jälkeisiä jyrkkiä kurveja. Inola vakuuttaa, että yksin hiihtäminen ei pelota, ei ainakaan pahemmin. Hänen opashiihtäjänsä Vili Sormunen asuu tällä hetkellä Rovaniemellä, joten ihan jokaiseen kotimaan kisaan hän ei ehdi. Maailmancupissa hän on toki mukana. Edessä kuninkuusmatka Parahiihdossa maailmancupia kisataan tällä kaudella neljän kisaviikon verran. Yhteen tapahtumaan paketoidaan kolme tai neljä kilpailua. Inola oli tammikuussa Dresdenin sprintissä kuudes ja joulukuussa Lillehammerin kympillä kahdeksas. Ne ovat talven parhaat noteeraukset. – Se jäi harmittamaan, koska oli ihan realismia olla kolmen joukossa, mutta voitelu petti. Alamäessäkin jouduin enemmän juoksemaan kuin olemaan laskuasennossa. Talven kolmas ja toiseksi viimeinen maailmancup-rupeama on meneillään samaan aikaan Kangasalan kisojen kanssa Saksan Finsteraussa. Sinne Inola ei päässyt. – Liitolla ei ollut rahaa siihen, että olisimme pystyneet kiertämään kaikki maailmancupit, vaikka niitä ei parapuolella ole kuin neljä. Inolan ja oppaan lähettäminen Finsterauhun olisi maksanut noin 3 000 euroa eli megasummista ei siis puhuta. Cup päättyy kuukauden kuluttua Östersundissa ja tarjolla on muun muassa 50 kilometriä. Inola ei ole ennen moista matkaa hiihtänyt kilpaa. – Ei pelota, Laukaalla syntynyt hiihtäjä vakuuttaa.