Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

”Kukaan ei tuo rahoitusta hopeavadilla" – Liikenneasioista vastaava johtaja sanoo suoraan, miten Suomi voisi saada enemmän EU-rahaa isoille hankkeille, jaossa 1,4 miljardia

Suomi voisi saada liikennehankkeilleen enemmän EU-rahoitusta kuin nyt, Suomessa vieraillut Euroopan komission liikennepääosaston pääjohtaja Henrik Hololei sanoo. – Suomi voisi hyötyä paljon nykyistä enemmän ja olla vielä aktiivisempi. Ei ole epäilystäkään, ettei Suomella olisi enemmän isoja infraprojekteja, joita voitaisiin rahoittaa EU-rahoituksella, jos Suomi niin päättäisi, Hololei sanoo. Viimeksi syyskuun lopulla Suomi sai Rauman, Oulun ja Kokkolan satamille yhteensä 5,9 miljoonaa euroa liikenneinfrastruktuuriin keskittyvästä Verkkojen Eurooppa (CEF) -ohjelmasta. Kierroksella jaettiin yhteensä yli 117 miljoonaa euroa 39 projektiin. Pääosassa ovat kestävät liikenne- ja kuljetusmuodot. Vuosien 2014–2019 aikana kesäkuuhun mennessä Suomi on saanut CEF-tukea yhteensä 44 projektille 180 miljoonaa euroa, josta raideliikennehankkeisiin 18 miljoonaa. Esimerkiksi Ruotsi on saanut 65 projektille yhteensä 350 miljoonaa euroa, josta raidehankkeisiin 153 miljoonaa. Ohjelma suosii Hololein mukaan eritoten rautatieprojekteja, koska ne tukevat Euroopan yhdistämisen lisäksi ilmastopolitiikkaa. Rahoituksesta 80 prosenttia ohjataan vihreän liikkuvuuteen, ja rautatiehankkeisiin menee yli 75 prosenttia. Muutama viikko sitten EU-jäsenmaat päättivät uudesta rahoituspaketista, josta jaetaan viime vuoden loppuun mennessä käyttämättä jäänyttä rahaa. Ajatuksena on siirtää toteutumattomista projekteista rahaa muihin hankkeisiin. – Jaossa on yhteensä 1,4 miljardia euroa. Suomellakin olisi varmasti hyvät mahdollisuudet, jos rautatiehankkeisiin tai muihin vihreisiin hankkeisiin haettaisiin rahoitusta. Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitusohjelmassa on lukuisia asioita Suomen liikenteen infrastruktuuriin liittyen. On väylähankkeita, raideinvestointia ja 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua. Keskustelussa vilisevät tunnin junat, päärata, Pisara-rata ja niin edelleen. Itsestään EU-rahoitusta hankkeille ei ropise. Jotta liikennehanke voisi saada EU-tukea, sen pitää Hololein mukaan olla hyvä, täyttää annetut kriteerit, luoda yleiseurooppalaista lisäarvoa, kehittää liikennettä ja luoda uusia mahdollisuuksia. – Pitää olla selvä suunnitelma ja tietää, mitä halutaan tehdä. Jos esimerkiksi Suomen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnittelun päämäärät ovat selvät, EU-rahoitusta voisi saada monen tärkeän ja ympäristöystävällisen liikenneprojektin täytäntöönpanoon. Täytyy hakea, sillä ilman hakemista kukaan ei tuo rahoitusta hopeavadilla. CEFin rahoituksen hakuaika alkaa lokakuun aikana ja kestää helmikuun loppuun asti. Suomen Rail Baltica -päätös otettiin ilolla vastaan Brysselissä EU:n liikenneprojekteista Suomenkin vaikutusalueella yksi merkittävistä projekteista on Rail Baltica, joka yhdistäisi raiteilla Baltian maat, Puolan ja Suomen. – Uusi rautatie olisi EU:lle tärkeä, sillä se yhdistäisi koillista ja pohjoista muualle Eurooppaan, Hololei sanoo. Hololein mukaan EU:ssa halutaan ilmastosyistä siirtää rahtia yhä enemmän kumipyöriltä rautateille, ja Rail Baltica olisi tässä yksi tekijä. Rata toisi myös uusia bisnesmahdollisuuksia. Hololei kertoo puhuneensa suomalaisten yrittäjien ja merkittävien teollisuusyritysten kanssa, ja he ovat olleet kiinnostuneita. Suomi päätti alkuvuonna lähteä mukaan Rail Balticaan, joka valmistuttuaan on Suomen kuljetuksille uusi reitti keskeisille markkina-alueille. – Päätös lähteä mukaan otettiin todella positiivisesti vastaan Brysselissä. Jos Suomi vielä virallisesti liittyisi mukaan, sillä olisi huomattavasti lisäarvoa. Nyt tilanne on hieman epäselvä, kun seuraavia askelia ei ole otettu. Toivomme, että Suomi virallisesti liittyy mukaan ja näkisimme projektin menevän nopeasti eteenpäin, Hololei sanoo.