Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Sitova 0,7 hoitajamitoitus tulossa voimaan elokuussa – toimiluvan voisi silti saada vaatimuksen alittava hoivakoti

Hallituksen tavoitteena on antaa esitys vanhusten ympärivuorokautisen hoivan sitovasta henkilöstömitoituksesta eduskunnalle tammikuun aikana, kertoo hallitusneuvos Jaana Huhta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) lupasi vielä syyskuussa, että esitys hoitajamitoituksesta annetaan jo ennen joulua. Hallituksen ero hidasti lainvalmistelua. Huhdan mukaan esityksen antamisen pieni viivästys ei ole vaikuttamassa lain voimaantuloon. Lain on ehdotettu tulevan voimaan 1. elokuuta. – Jos eduskunta saa käsiteltyä lain alkuvuodesta, voimaantulo voisi olla ehdotettu elokuun alku, Huhta sanoo. Lakiin ollaan lisäämässä velvoite vähintään 0,7 välitöntä asiakastyötä tekevästä henkilöstä asiakasta kohti vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Laskentatavassa epäselvyyttä Lainsäädännön arviointineuvosto totesi uudenvuodenaattona julkaisemassaan lausunnossa, että sitovaa henkilöstömitoitusta koskeva uudistus on valmisteltu hyvin, ja vaikutusarvioinnit ja perustelut ovat pääosin riittäviä. Arviointineuvoston mukaan yritysvaikutuksia ei ole kuitenkaan riittävästi arvioitu, ja esityksessä tulisi esittää taloudelliset vaikutukset eri kokoisille yrityksille tai ainakin vaikutusten mittaluokka. Lisäksi viranomaisvaikutuksia on syytä arvioida seikkaperäisemmin. – Arviointineuvoston toivomat muutokset olivat kohtuullisia, Huhta toteaa. Esitykseen on tehty muutamia muutoksia myös lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella. Osa lausunnonantajista piti ehdotettua tapaa laskea henkilöstömitoituksen toteutumista epäselvänä tai monitulkintaisena. 0,7 mitoitukseen laskettaisiin mukaan vain välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö. Tukipalveluihin, kuten siivoamiseen ja ruoanvalmistukseen, tulisi varata resursseja erikseen. Lisäksi asukkaiden hoitoisuus eli hoidon tarve ja riippuvuus hoitohenkilöstöstä pitäisi ottaa huomioon eli jos hoivakodissa on paljon raskashoitoisia vanhuksia, voisi vaadittava henkilöstömitoitus olla yli 0,7. Lakiin on tarkennettu Huhdan mukaan sitä, millainen henkilöstörakenne tulee olla kunkin työvuoron aikana. Esimerkiksi hoiva-avustajat eivät voi olla yksin työvuorossa. Pitkä siirtymäaika Useat lausunnonantajat katsoivat, että siirtymäaika on määritelty epäselvästi ja tulkinnanvaraisesti. Vaikka sitova 0,7 mitoitus astuisi voimaan heti elokuussa, siirtymäaikana eli 1.4.2023 saakka 0,7 mitoituksen saisi alittaa, jos hoivakodissa kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta. Toinen ehto alittamiselle on, että mitoituksen pitäisi olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Moni lausunnonantaja toivoi tarkennusta siihen, miten ja milloin siirtymäaikana todetaan henkilöstön riittävyys alle 0,7 mitoituksen kohdalla. Huhdan mukaan esitykseen tarkennetaan, miten siirtymäaikana voimassa olevia ja uusia lupia käsitellään. – Automaattisesti 0,7 mitoitus ei tule siirtymäaikana voimaan, vaan lupa- ja valvontamenettelyssä arvioidaan, mikä on riittävä mitoitus suhteessa asiakkaiden määrään ja palveluntarpeeseen, Huhta sanoo. Eli vaikka sitovaa 0,7 henkilöstömitoitusta koskeva laki olisi voimassa elokuussa, sen jälkeen voisi saada uuden toimiluvan hoivakotiin, jossa mitoitus on esimerkiksi 0,5? – Tietyissä tilanteissa, jos valvontaviranomainen arvioi, että 0,5 olisi riittävä, se voi olla se. Kuten nykyäänkin, palveluntuottajalla ja luvan hakijalla on aina näyttövelvollisuus siitä, että laissa toiminnalle asetetut edellytykset täyttyvät. Lupaviranomaisen arvion mukaan lupaan voidaan jatkossakin yksittäistapauksessa asettaa ehtoja, jotka voivat koskea henkilöstön riittävää määrää. – Mutta joissakin tilanteissa sekä siirtymäaikana että sen jälkeen asiakkaiden tarve voi olla myös sellainen, että voidaan edellyttää korkeampaa kuin 0,7 mitoitusta, Huhta sanoo. Mistä hoitajia? Keskeinen lausunnoissa esille tullut huoli oli myös osaavan henkilöstön saatavuus. Tähän hallitus pyrkii vastaamaan muun muassa hoitajien lisäkouluttamisella, hoiva-avustajien koulutuksen vakiinnuttamisella ja digitalisaation hyödyntämisellä. Esitysluonnoksen arvion mukaan sitovasta mitoituksesta seuraava lisähenkilöstön tarve olisi kaikkiaan 5 300 työntekijää vuonna 2025. Vanhustenhoidon epäkohdat nousivat laajasti julkisuuteen viime vuoden alussa, kun Valvira keskeytti tammikuussa Kristiinankaupungissa toimivan Esperi Caren Hoivakoti Ulrikan toiminnan vakavien laiminlyöntien takia. Tämän jälkeen lukuisia epäkohtia tuli ilmi muistakin hoivakodeista. Vaikka monessa yksikössä epäkohtia on korjattu ja toimintakäytäntöjä on lähdetty muuttamaan, ongelmia esiintyy yhä laajasti, selvisi Iltalehden lokakuussa 2019 tekemästä selvityksestä . Liian pieni määrä hoitohenkilöstöä tarpeeseen nähden on yksi keskeisimpiä puutteita, joita aluehallintoviraston valvontapäätöksissä on tullut ilmi.