Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Onko linnuiltakin mennyt usko talveen? – Joutsenia palaa pesimäalueilleen lähes kaksi kuukautta etuajassa

Tammikuun lämpöasteissa, lumettomissa maisemissa ja vapaina lainehtivissa järvissä on riittänyt ihmettelemistä. Ensi kertaa on haettu suppilovahveroita tammikuun lumettomista metsistä ja soudettu verkkoja Kulovedellä. Eikä tositalvea taida tulla lainkaan, mikäli joutsenia on uskominen. Tammikuun lintukierroksilla seuranta-alueillani läntisellä Pirkanmaalla en ollut uskoa silmiäni, kun laulujoutsenia on jo palannut jäistä vapautuneille viime vuoden pesimäpaikoilleen, lähes kaksi kuukautta etuajassa. Osa näistä valkolinnuista on mahdollisesti talvehtinut maan virtavesien sulapaikoilla. "Jos tammikuu ei pauku, niin helmikuu helisee." Näin käydessä joutsenet palaavat rannikolle muutamassa tunnissa. Poikaset mukana 2000-luvulla ensimmäiset joutsenet ovat saapuneet Pirkanmaalle keskimäärin 6. maaliskuuta. Päämuutto on alkanut maaliskuun puolenvälin jälkeen ja kestänyt huhtikuun puoliväliin. Pesivät parit aloittavat muninnan huhtikuun lopulla ja ensimmäiset poikueet kuoriutuvat touko-ja kesäkuun vaihteessa. Hämeenkyrössä vuosien 1994–2019 joutsenseurannassa varhaisin saapumisaika oli 3. helmikuuta ja myöhäisin 3. huhtikuuta. Pääjoukot saapuivat Hämeenkyröönkin huhtikuun puolivälin tienoilla, jolloin Sarkkilanjärvellä on laskettu jopa 400 laulujoutsenen kertymä. Tammikuun 20.–22. päivinä Nokian Kulovedellä sousi yhdeksän laulujoutsenta, Sastamalan Tupurlanjärvellä 31 valkolintua, Karkun Nohkuanlahdella seitsemän joutsenta ja Ikaalisten Saukonperällä kaksi joutsenta. Hämeenkyrössä joutsenparit palasivat vanhoille pesäpaikoilleen Sarkkilanjärvellä, Kirkkojärvellä, Kallioistenselällä, Hirvonjärvellä ja Vesajärvessä. Useimmilla joutsenpareilla on vielä seurassaan viime kesänä syntyneet, harmaat poikaslinnut. Kun vakiparit aloittavat pesinnän, nuoret linnut karkotetaan tylysti pesimäreviireiltä. Nuorten on selvittävä ensi kertaa ilman emojen valvontaa. Parhaat paikat päältä Laulujoutsenista varhaisimmat parit varaavat parhaat pesimäalueet. Normaaleina varhaiskeväinä joutsenparit saattavat maata viikkokausia vielä jään peittämillä pesimäalueillaan varaamisen merkiksi ja loilottavat ylilentäville joutsenille kovaäänisesti siipiään heilutellen selvän viestin: Tämä alue on jo varattu, jatkakaa matkaa! Joutsenkannan lähes käsittämättömän kasvun seurauksena joutsenet joutuvat joustamaan ennen niin tiukoista pesimäreviirivaatimuksistaan. Parhailla pesimäjärvillä Kiikoisten Kuorsumaanjärvellä ja Hämeenkyrön Vesajärvellä ja Alhonjärvellä pesii nykyisin jo kolme joutsenparia. Pirkanmaan ensimmäinen laulujoutsenen pesintä todettiin vuonna 1974 Kurun Keihäsjärvellä ja nykyisin maakunnan pesimäkanta lienee jo noin 400 paria. Suurimpia kuntakohtaisia pesämääria on laskettu Sastamalassa, yli 40 paria, ja Hämeenkyrössä, yli 30 paria.