Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Sähkön siirtohinnoista nousi kohu –  Näin sähköyhtiöt kommentoivat kuumaa puheenaihetta: ”Hintojen korotuksista saatu tuotto on mennyt investointeihin”

Sähköverkkoyhtiöt vierittävät syyllisyyttä hinnankorotuksista aiheutuneesta kohusta toisten niskaan. Esimerkiksi Leppäkosken Sähkön toimitusjohtaja Juha Koskinen sanoo, että jotkut yhtiöt ovat voineet korottaa hintojaan enemmän kuin investoinnit ovat vaatineet, mutta Leppäkosken Sähkö ei ole toiminut näin. – Nyt käytävä keskustelu on varmasti aiheellinen, mutta sikäli harmillinen, että yhtiöiden omistajapolitiikka ja omistusrakenne vaikuttavat näihin asioihin ja sitä kannattaisi tarkastella myös vähän, Koskinen sanoo. Myös Suomen suurimpiin sähköyhtiöihin kuuluvan Elenian toimitusjohtaja Tapani Liuhala kommentoi Ylen haastattelussa, että valvontamallin muutos on antanut mahdollisuuksia reippaille korotuksille ja valitettavasti kaikki yhtiöt eivät ole tehneet asioita pitkäjänteisesti ja maltillisesti. Sähkön siirtohintojen kasvusta nousi kohu, kun Yle julkaisi maanantaina (12.10.) selvityksen, jonka mukaan myrskyjen varalta tehtävät investoinnit selittävät vain murto-osan viime vuosina tehdyistä sähkön siirtohintojen korotuksista. Sähköyhtiöt saivat luvan nostaa hintojaan roimasti vuosien 2015– 2016 taitteessa toimitusvarmuuden takaamiseksi eli niin sanottujen myrskyinvestointien takia. Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo myönsi maanantaina Ylen aamun haastattelussa, että hintoja on korotettu selvästi enemmän kuin virasto aikoinaan ennusti. Valvontamallin muuttuessa Energiavirasto arveli, että verkkohinnat nousisivat 15– 20 prosenttia, mutta selvityksen mukaan yhtiöt nostivat hintoja jopa puolet enemmän. Ylen mukaan kuitenkin itse toimitusvarmuuden parantaminen aiheutti siirtomaksuihin keskimäärin vain vajaan neljän prosentin vuotuisen korotustarpeen vuosien 2016– 2018 aikana. Ylen selvitys koostettiin Energiaviraston tiedoista. Aineistossa oli mukana 13 verkkoyhtiötä, kuten Pirkanmaalla toimivat Leppäkosken Sähkö, Elenia ja Caruna. Mitoitus heikoimman mukaan Verkkoyhtiöt eivät ole sinänsä tehneet mitään laitonta nostaessaan hintoja, mutta Suomessa sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, minkä vuoksi asiakkaat ovat hinnoittelun armoilla. Energiavirasto valvoo 77 yhtiön hinnoittelua ja pelisäännöt ovat kaikille samat. Mutkia oikoen voidaan sanoa, että kun valvontamallin muutos mitoitettiin heikoimman lenkin mukaan, mahdollisti tämä isoille yhtiöille suuria voittoja. Esimerkiksi kaupunkiyhtiöt saivat nostaa hintoja kymmeniä prosentteja, vaikka niiden verkot olivat jo pääosin valmiiksi säältä suojassa. Leppäkosken Sähkö lukeutuu niin sanottuihin maaseutuyhtiöihin, joilla investointitarve oli kaupunkiyhtiöitä suurempi. Koskisen mukaan Leppäkosken Sähkön asiakkaiden laskut ovat kuitenkin nousseet Ylen käyttämällä vertailujaksolla vuosien 2015– 2016 aikana vain 14,8 prosenttia. Koskinen huomauttaa, että yhtiö ei ole nostanut edellisellä valvontajaksolla hintojaan vuositasolla niin paljon, kuin Energiaviraston valvontamallin kohtuullinen tuotto olisi sallinut. Lisäksi hän peräänkuuluttaa, etteivät yhtiön omistajat ole nostaneet juurikaan osinkoja tarkastelujakson aikana. – Hintojen korotuksesta saamamme tuotto on mennyt sataprosenttisesti investointeihin ja näistä suurin osa on toimitusvarmuuden parantamisen investointeja, Koskinen sanoo. ”Investoinnit tehdään 40– 50 vuodeksi” Leppäkosken Sähkön tavoin myöskään Elenia ei ole nostanut hintojaan niin paljon kuin olisi saanut. Ylen vertailujaksolla Elenia nosti hintojaan noin 20 prosenttia. Se on lähes puolet vähemmän kuin mitä valvontamallin muutos olisi yhtiölle sallinut, Elenian Liuhala muistuttaa. Liuhalan mukaan Energiaviraston määrittelemä kohtuullinen tuottoprosentti on laskenut vuosittain vuoden 2016 jälkeen, eli myöskään samanlaiset hinnankorotukset eivät ole enää mahdollisia. Liuhala sanoo Energiaviraston valvontamallin muuttamisen olleen perusteltua, sillä ilman muutosta, investointeja parempaan toimitusvarmuuteen ei olisi voitu tehdä. – Kaiken kaikkiaan kehottaisin tässä keskustelussa malttiin ja asian ymmärtämiseen pitkällä aikavälillä. Investoinnit tehdään 40– 50 vuodeksi, Liuhala tuumaa Aamulehdelle . – Tehokkuuden parantuminen sataa asiakkaiden laariin pitkällä aikavälillä, hän muistuttaa. Liitot ärähtivät Sähkö- ja energia-alan työntekijöitä edustava Sähköliitto otti osaa maanantaina siirtohintakohuun. Liiton jäseniä työskentelee esimerkiksi sähköverkkoyhtiöiden käyttämissä urakointiyhtiöissä. Liiton mukaan sähkönsiirtoon ja sen hinnoitteluun liittyvä valvontamalli on rahasampo verkkoyhtiöille. – Urakointiyhtiöiden liiketoiminnan katteet ovat 0– 2 prosentin luokkaa, kun useimmat siirtoyhtiöt tekevät samalla jättimäisiä voittoja perusteettomilla siirtohintojen korotuksilla, Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti sanoo tiedotteen mukaan. Myös Kuluttajaliitto lausui maanantaina mielipiteensä valtakunnan kuumasta perunasta. Liiton mukaan yritysten kohtuuttomat voitot tulee palauttaa kuluttajille, minkä lisäksi on selvitettävä, voiko yritysten kohtuullista tuottoa tarkastella uudelleen edellisen valvontakauden osalta todellisten kulujen valossa. – Energiaviraston tehtävänä on valvoa sähkönsiirron hinnoittelun luonnollisia monopoleja. Viraston työn tulos ei tällä hetkellä näytä kuluttajan näkökulmasta todellakaan vakuuttavalta, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell toteaa tiedotteessa, Lakiuudistus vireillä Siirtohintoihin ollaan jo virittelemässä muutosta. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on valmisteilla lakiesitys, jolla pyritään hillitsemään sähkön siirtohintojen nousua. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi Ylen haastattelussa, että uusi lakiehdotus esitellään parin viikon kuluttua. Lintilän mukaan lakimuutos toisi Energiamarkkinavirastolle keinoja puuttua ylihinnoitteluun, – Pyrimme siis hakemaan Energiavirastolle ne työkalut, jolla se pystyy tällaisiin yli-investointeihin ja ylisuuriin tuottoihin puuttumaan, Lintilä sanoo Ylelle. Leppäkosken Sähkön Koskisen mukaan investointikyky on huomioitava myös uudessa laissa. Jos hinnoitteluperustetta esimerkiksi muutetaan, on muutettava samassa suhteessa myös vaatimuksia, Koskinen pohtii. Elenian Liuhala puolestaan toivoo, ettei lakiuudistus ole pelkkien poliittisten irtopisteiden kalastelua, vaan pyrkii oikeasti kehittämään sähköverkkoyhtiöiden toimintaa kauaskantoisesti. – Seuraamme rauhassa, mitä muutoksia tulee ja otamme ne toiminnassamme huomioon. Suomessa on ollut mielestämme hyvä sähkömarkkinalaki, jossa on ollut hyviä tavoitteita. Voimme todeta, että verkkoliikennetoiminta on kehittynyt viime vuosikymmenien aikana vahvasti ja olemme monessa asiassa esimerkkinä Euroopassa, Liuhala sanoo.