Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Oma viini on ylpeydenaihe – empiirinen kokeeni osoitti, että meistä voi tulla tuottajamaa

Olen harrastanut viinejä 20 vuoden ajan, mutta en ole koskaan ennen maistanut aidoista viiniköynnöksistä valmistettua suomalaista viiniä. Siksipä vähän jännittää, kun viiniprofessori Juha Karvonen ojentaa kesähuvilansa pöydän ääressä lasillisen itse tekemäänsä kuohuviiniä. Viinissä on runsas kuohu ja maku on voimakkaan hedelmäinen. Tässähän maistuu rypäle enemmän kuin samppanjassa, huomaan ajattelevani. Ehkä kokonaisuus ei ole yhtä hienostunut ja trimmattu kuin Keski- ja Etelä-Euroopan kuohuviineissä, mutta halkeaisin ylpeydestä, jos olisin itse osannut tällaista tehdä itse kasvattamistani rypäleistä. Karvonen on ehta savolainen, joten vieraanvaraisuus ei jää tähän. Pöytään ilmestyy itse tehtyjä viininlehtikääryleitä, viinilehdillä kuorrutettua naudanpaistia, rypälehilloketta ja vuosikerran 2016 punaviini Zilga, Rondo ja Nordica -lajikkeista. Tästäkään viinistä ei tiedä, mitä odottaisi. Ensisiemaisu paljastaa, että ihan katu-uskottava on tämäkin. Tuoksussa on runsaasti marjaisuutta, maku on makean hedelmäinen ja tuo mieleen luumut ja kirsikat. Tarjosin viiniä lauantaina illallisvierailleni Toscanan laatuviinien rinnalla ja läpi meni. Ei se vertailussa pärjännyt, mutta vastaavasti kukaan ei olisi arvannut, että viini on suomalainen. Tämän empiirisen kokeen perusteella Suomesta voi hyvinkin tulla viinintuottajamaa – ainakin jos sitä aletaan toteuttaa viininviljelijä Karvosen opein.