Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Itsepintaisesti kutissut hyttysenpisto olikin jotain ihan muuta: Hanna Sumari sai borrelioosin kaksi kertaa tietämättään – tämä pitää tietää punkeista nyt, sillä ne ovat aktiivisia jopa lumen tuloon asti

Tänä kesänä toimittaja ja juontaja Hanna Sumari tajusi sen nopeasti. Oikean käden kyynärpään ulkosyrjälle oli ilmaantunut punoittava läiskä ja sinnikäs kutina, joka ei ottanut rauhoittuakseen. Sen täytyi olla taas borrelioosia, vaikka sen tartuttaneesta punkista ei taaskaan ollut näköhavaintoa. Edellisen kerran Sumari sairastui puutiaisen levittämään tautiin vuosi sitten kesällä. Silloinkin puremakohta oli liki samassa kohdassa, tosin vasemmassa kädessä, ja niin hankalassa paikassa, että sitä pystyi tarkastelemaan kunnolla vain peilin kautta. – Ajattelin ensin, että onpa kovasti kutiava hyttysen pisto. Sitten mieheni sanoi, että tämä voi olla borrelioosi. Ensimmäinen reaktioni oli, että älä nyt viitsi. En ollut missään vaiheessa huomannut, että ihossani olisi ollut punkki kiinni. Puremakohdan ympärillä oli noin viiden senttimetrin kokoinen punainen alue. Kun sen ympärille muodostunut rengas vain kasvoi, Sumari lähetti chatin kautta puremakohdasta kuvan lääkärille ja kertoi oleilleensa ensin Virossa Saarenmaalla ja sen jälkeen työtehtävissä Turun saaristossa. Lääkäri antoi oitis borrelioosidiagnoosin ja määräsi antibioottikuurin. – En ole kova tarkkailemaan omia olojani, joten en osaa sanoa, sainko kutinan lisäksi muita oireita, mutta olin kyllä todella väsynyt. Nukahtelin töissä kuvaustauoilla niille sijoilleni, Sumari muistelee viime kesää. Nyt oireita ilmeni aiempaa enemmän Tänä kesänä puremakohta oli samanlainen kuin vuosi sitten. – Nyt en vain ollut oleillut saaristossa vaan ollut koronan vuoksi lähinnä kotipihallani Espoossa tekemässä puutarhahommia. Pihalla on käynyt jatkuvasti peuroja, jotka tunnetusti kantavat ja levittävät punkkeja, hän jatkaa. Sumari otti jälleen yhteyttä lääkäriin, joka antoi tutun diagnoosin ja määräsi jälleen antibioottikuurin. Tällä kertaa oireita ilmaantui viime kesää enemmän. – Olin jälleen erittäin väsynyt ja sain outoja päänsärkyjä. En tiedä, olivatko oireet borrelioosin vai sen hoitoon määrättyjen antibioottien aiheuttamia. Tuuri oli muutenkin huonompi, sillä antibiootit aiheuttivat voimakkaan yliherkkyysreaktion. – Käteni muuttuivat tulipunaisiksi ja kipeiksi, kasvoihin ja kämmenselkään tuli ikään kuin palojälkiä. Yritin sinnitellä lääkkeen kanssa, mutta lopulta vain lääkkeen vaihto helpotti. Nyt alan hiljalleen tuntea oloni paremmaksi. Sumari kannustaa ihmisiä ahkeraan punkkisyyniin ja muistuttaa, että punkin pureman voi saada myös huomaamattaan. Borrelioosin varhaisvaihe tavallisin tautimuoto Tätä korostaa myös Turun yliopiston infektiosairauksien professori ja Turun yliopistollisen sairaalan infektiotautien ylilääkäri Jarmo Oksi . Tartunnan saaminen edellyttää useimmiten, että punkki on kiinnittynyt ihoon yli yön ajan. – Tutkimusten mukaan borrelioosin varhaisvaihe eli iholle tuleva "vaeltava" punoitus kehittyy noin kahdelle prosentille niistä, joilla puutiainen on ollut kiinnittyneenä noin vuorokauden, Oksi sanoo. Borrelioosin varhaisvaihe on myös ylivoimaisesti tavallisin tautimuoto. Se ilmaantuu yleensä parin viikon kuluessa tasavärisesti tai rengasmaisesti leviävänä punoituksena pistokohdan ympärille. Kun punoitus yltää viiden senttimetrin läpimittaan, on aihetta epäillä borreliainfektiota ja hakeutua lääkärin vastaanotolle. Pelkkä puutiaisen purema ei ole Oksin mukaan aihe antibioottikuuriin eikä myöskään verikokeisiin. Apteekeista saatava tai internetistä tilattava punkkitesti ei myöskään ole tarpeellinen. – Vaikka punkki sisältäisikin borreliaa, on borrelioosin saamisen riski ihmisellä tutkimusten mukaan vain neljän prosentin luokkaa. Siinäkään tapauksessa ennalta estävää antibioottia ei suositella, Oksi sanoo. Borrelioosiin löytyy tehokas hoito Hän haluaa myös rauhoitella ihmisiä: toisin kuin punkkien levittämää puutiaisaivotulehdusta, borreliabakteerin aiheuttamaa infektiota voidaan hoitaa tehokkaasti antibiooteilla. – Varhaisvaiheen borrelioosin hoitoon käytetään yleensä kahden viikon mittaista tablettihoitoa. Levinneessä borrelioosissa käytetään yleensä 3–4 viikon mittaista antibioottikuuria, joka voidaan antaa joko suonensisäisesti tai tabletteina. Levinneen borrelioosin ilmenemismuotoja ovat hermostoon tai niveliin ja joskus harvoin myös sydämeen tai silmään levinnyt infektio. Hermostoon levinnyt borrelioosi eli neuroborrelioosi voi ilmetä esimerkiksi kasvohalvauksena, hankalaa hermokipua aiheuttavana hermojuuritulehduksena tai hitaasti tulevana ja vähäoireisena aivokalvontulehduksena. Nivelborrelioosille taas on tyypillistä yhden tai harvojen nivelten turpoaminen ja tulehdus. Levinneen borrelioosin oireisto alkaa Oksin mukaan viimeistään vuoden, mutta yleensä 1–2 kuukauden kuluttua tartunnan saamisesta. Jos hoito on aloitettu vasta usean kuukauden kuluttua tartunnasta, oireet voivat pitkittyä. – Borrelioosin toteamiseksi tehdään epäilyttävän oireiston vuoksi ensiksi vasta-ainemittaus verestä. Tähän on monia eri metodeja eri laboratorioissa. Tavallisimmin mitataan sekä varhaisvaiheessa nousevia että myöhemmin nousevia vasta-aineluokkia. Kannattaako punkkirokote ottaa vielä syksyllä? Mihin aikaan vuodesta punkkirokote eli TBE-rokote kannattaa ottaa, Saaristolääkäreiden vastaava lääkäri Janne Castrén ? – Rokotus kannattaa ottaa vielä syksyllä, varsinkin jos liikkuu paljon luonnossa esimerkiksi marjareissuilla. Punkit voivat olla aktiivisia lumentuloon asti. Kuinka monta rokotuskertaa tarvitaan? – Kaksi rokotuskertaa antaa riittävän tehon suojaamaan puutiaisaivotulehdukselta, mutta vain korkeintaan vuoden ajaksi. Rokotukset on otettava 2–4 viikon välein. Tällöin kaksoisrokotteella saa suojan puutiaisaivotulehdusta vastaan kaksi viikkoa toisen rokotteen ottamisen jälkeen. – Jos ottaa kahden rokotuksen sijaan kolmoisrokotteen eli kolmannen rokotteen 5–12 kuukauden jälkeen kakkosrokotteesta, saa kolmen vuoden suojan. Ketkä saavat rokotteen maksutta? – Maksuttomaan rokotukseen oikeutettuja ovat ne kolme vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat henkilöt, jotka asuvat vakinaisesti tai kesäasunnossa Ahvenanmaalla, Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Simossa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa, Raahen edustalla Preiskarin saaressa, Paraisilla, Lohjanjärven saaristoalueella tai Kustavissa. Paljonko muut joutuvat maksamaan? – Edullisimmillaan kolmoisrokotteen saa noin 150 eurolla. Rokotetta varten tarvitaan resepti, jonka voi pyytää terveyskeskuksesta tai yksityiseltä lääkäriasemalta. Lisäksi tulee varata pistämisaika. – Rokotetta ei suositella otettavaksi raskauden aikana, ja jos on vaikea-asteinen kananmuna-allergia, rokote kannattaa ottaa sairaalaolosuhteissa. Muuten se on hyvin siedetty. Puutiainen takertuu ohikulkevan ihmisen tai eläimen karvoitukseen tai vaatetukseen, josta se hakeutuu iholle ja puuduttaa sen ennen kuin upottaa imukärsänsä. Luonnossa liikuttaessa kannattaa pukeutua peittävästi ja suosia vaaleita vaatteita, joista puutiaiset on helpompi havaita ja ravistella pois. Ihoon kiinnittynyt puutiainen kannattaa irrottaa mahdollisimman nopeasti, mielellään saman päivän aikana. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erilaisia välineitä. Teräväkärkiset pinsetit ovat hyvä poistoväline, koska niillä saa otteen imukärsästä aivan ihon pinnasta. Kun punkkia vetää varovasti ulospäin, se napsahtaa irti. Lopuksi kannattaa pyyhkiä pistokohta antiseptisellä aineella. Lemmikkieläimet voivat tartuttaa ihmiseen punkkeja vain välillisesti. Kissaa tai koiraa ei kannata ottaa samaan sänkyyn, jotta kiinnittymättömät puutiaiset eivät siirtyisi eläimen turkista ihmisen iholle kiinnittymään.