Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tulevaisuudessa kaivoksilla voi työskennellä heinäsirkkaa muistuttava, sukeltava ja itse itsensä kokoava robotti – Tamperelaisryhmä kehittää prototyyppiä, joka voi mullistaa kaivosalan

Massiivisten, ihmiskäyttöisten koneiden sijaan tulevaisuudessa kaivoksilla saattaa työskennellä itseohjautuvia robotteja. Nykykoneisiin verrattuna uudenlainen kaivosrobotti olisi pieni. Se voisi olla kooltaan puolesta metristä pariin metriin ja muistuttaa ulkonäöltään heinäsirkkaa. Todennäköisesti robotti osaisi kävellä ja se voisi liikkua myös mudassa ja veden alla. Erilaisten mineraalien ja kivilajien tunnistamiseen robotilla olisi keinotekoiset tuntosarvet. Alustavien suunnitelmien mukaan robotti osaisi myös koota itse itsensä. Silloin robotti voitaisiin tiputtaa alas pieneen, maahan porattuun reikään ja pohjalle päästyään kone osaisi koota itsensä ja ruveta töihin. – Tässä on vähän science fiction -ajatusta, mutta robotti on ihan mahdollinen, sanoo professori Kari T. Koskinen Tampereen yliopistosta. Lähes kahdeksan miljoonan rahoitus Koskisen johtama mekatroniikan tutkimusryhmä on mukana kansainvälisessä Robominers-hankkeessa. Tarkoituksena on tutkimus- ja kehitystyön tuloksena saada aikaan uudenlaisen kaivosrobotin prototyyppi. Vaikka tulevan robotin ominaisuuksia ei ole vielä täysin lyöty lukkoon, muutamia reunaehtoja Koskinen sille nimeää. – Robotin tulee olla riittävän iso, jotta se pystyy irrottamaan kiveä. Jos se on liian kevyt, kivi ei irtoa, eivätkä poraushommat onnistu. Kansainvälinen hanke käynnistyi viime kesäkuussa. Mukana on tutkimusryhmiä, yrityksiä ja yliopistoja muun muassa Unkarista, Belgiasta ja Virosta. Horizon 2020 -ohjelman kautta hankkeelle on saatu Euroopan unionilta liki kahdeksan miljoonan euron rahoitus. – EU rahoittaa tällaista, koska se haluaa olla mineraalivaroiltaan omavarainen. Samalla halutaan tehdä myös ympäristöystävällisempää robotiikkaa ja kaivostoimintaa, Koskinen toteaa. Kehitteillä oleva robotti voisi tulla avuksi, kun nykymenetelmät eivät enää riitä jo kaivettuihin kaivoksiin jääneiden varantojen hyödyntämisessä. Lisäksi robotin avulla voitaisiin louhia vain se, mitä tarvitaan, jolloin jätekiven määrä vähenisi. Jos robotti pystyisi työskentelemään veden alla, Koskisen mukaan voitaisiin saada aikaan myös merkittäviä kustannussäästöjä. – Pohjavesien takia kaivokset täyttyvät helposti vedellä. Kun vesiä pumppaillaan pois, energiaa kuluu paljon. Jos robotti voisi toimia vedessä, turhia vesiä ei tarvitsisi enää pumppailla. Silloin säästyisi energiaa. Jatkoa aiemmalle kaivosrobottihankkeelle Tampereen yliopistolta Robominers-hanke työllistää ainakin 4–5 henkilöä ja mekatroniikan työryhmän osuus hankkeen budjetista on noin kaksi miljoonaa euroa. – Olemme isoin tekijä tässä porukassa. Olemme hyvin keskeisessä osassa rakentamassa robottia, jolloin laitteisiin ja testijärjestelyihin on varattu paljon rahoitusta, kertoo professori Kari T. Koskinen. Tampereella tutkimusryhmä alkaa ensitöikseen selvittää, millaisia ja mitä toimilaitteita robotissa voitaisiin käyttää. Se tarkoittaa muun muassa sen selvittämistä, millaisia sylintereitä, venttiileitä ja liitäntäpintoja tarvitaan. Ensimmäinen versio robotin prototyypistä voisi Koskisen arvion mukaan olla valmis kolmen, neljän vuoden kuluttua. – Meillä on Tampereella vanhastaan hyvää vesihydrauliikan osaamista. Se on tässä hankkeessa isoksi hyödyksi. Ennen Robominers-hanketta Koskinen on johtanut Unexmin-nimiseen hankkeeseen osallistunutta Tampereen yliopiston tutkimusryhmää. Lue lisää: Kaatialan vedellä täyttyneessä kaivoksessa sukeltelee ainutlaatuinen robotti – se etsii hylätyistä kaivoksista satojen miljardien eurojen aarteita Syksyllä päättyvän hankkeen aikana kehitettiin veden alaiseen työskentelyyn kykenevä kaivosrobotti, jota on testattu Unkarissa ja viime kesänä myös Kuortaneella Kaatialan louhoksella. Sukeltavaa robottia voidaan käyttää apuna vedellä täytyneiden ja hylättyjen kaivosten tutkimisessa. Artikkelia muokattu 12.7. kello 19.41: Korjattu Kaatialan louhoksen sijaitsevan Kuortaneella, ei Tampereella.