Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Huuhkajien Juha Pirinen luotti itseensä ja sai älyttömän palkinnon: ”En kuuntele ihan kaikkia”

Jalkapalloilija Juha Pirinen on aina uskonut itseensä. Jokin aika sitten Jouko -isä muistutti poikaansa vanhasta Valkeakosken Sanomien jutusta, jossa tuolloin 13-vuotias Juha kertoi aikeistaan edetä ammattilaiseksi ulkomaan kentille. – Laitan tavoitteet tosi korkealle. Jos tähtään kuuhun ja tipun pilviin, niin sekin on aika helkkarin hyvä, Pirinen kuvailee. Hän oli lupaava junioripelaaja ja menestyi taitokisoissa, mutta loikka miesten peleihin tuotti paljon töitä. Pirinen sai pitkään todistella tasoaan ja epäilijöitä riitti. Ei ollut sanottua, tuleeko hänestä ikinä kunnon liigapelaajaa. Haka-kasvatti käväisi myös TamU:ssa, Ilveksessä ja TPV:ssä. – Olen luonteeltani vähän sellainen jätkä, etten kuuntele ihan kaikkia. Ihmiset puhuvat, minä luotan omaan juttuuni. Lopulta Pirinen löi läpi ja raivasi tiensä liigan huipulle. Vuosi sitten tie vei HJK:sta Tromssaan Norjaan ja teininä ääneen sanotusta tavoitteesta tuli totta. Perjantaina Töölön stadionin pukukopissa Pirinen, 28, lauloi muiden Huuhkajien pelaajien kanssa J. Karjalaisen kappaletta Sankarit (1982). Hänellä oli epätodellinen olo. Lauantaina Helsinki-Vantaan lentokentällä Pirinen sanoi, että perjantain pelin arvo alkaa pikku hiljaa aueta. Asian sisäistämisessä auttoivat sadat onnitteluviestit, joita Pirinen oli saanut eri kanavia pitkin. – Läheiset tietävät, kuinka paljon olen tehnyt hommia tämän eteen. Ja nyt tuli aivan älytön palkinto. Jokainen on tärkeä Huuhkajien joukkue on täynnä pirisiä . Se on täynnä pelaajia, joita on matkan varrella koeteltu, mutta he eivät ole suostuneet antamaan periksi. Perjantaina piriset veivät Suomen ensimmäistä kertaa jalkapallon miesten arvokisoihin. Älytön palkinto tuli nöyrällä ja tehokkaalla joukkuepelillä. – Jokainen tsemppaa toista. Se on tehnyt tästä ryhmästä niin vahvan, Pirinen selittää menestystä. Hän tietää, mistä puhuu. Pirinen on tuntenut itsensä tärkeäksi palaseksi silloinkin, kun 90-minuuttinen on kulunut vaihtopenkillä. Niitäkin pelejä tuli karsintojen keskivaiheilla kuusi peräkkäin. Kun käsky kävi kentälle Liechtensteinia vastaan, Pirinen näytti siltä kuin olisi ratkonut lopputurnauspaikkoja ennenkin. Otteissa ei ollut tippaakaan epäröintiä. Hän tiesi, mitä teki. Ensimmäisestä vihellyksestä viimeiseen. – Tämä on huikea jengi. Henki on hyvä ja kaikki tietävät roolinsa. Kun pääsee kentälle, niin olo on tosi turvallinen, hän sanoo. Miten joukkueeseen luodaan onnistumiseen potkiva ilmapiiri? Siihen ei täysin osaa vastata edes Markku Kanerva . Toki hän tekee tässäkin asiassa parhaansa. – Pelaajat ovat erittäin sitoutuneita ja aidosti kiinnostuneita siitä, mitä heiltä halutaan kentällä. Jokainen on ottanut vastuuta hyvän ilmapiirin levittämisestä. Ja ne, ketkä eivät ole pelanneet, ovat hoitaneet hommia fantastisesti, Kanerva kiittelee. Sitten päävalmentaja ja vasen pakki astuvat liukuportaisiin. Se vie ylöspäin.