Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Tampereen iso päätös: verotetaanko kuntalaisilta jopa 30 miljoonaa euroa lisää? – Kysyimme jokaiselta valtuutetulta, miten kaupungin talous pelastetaan

Maanantaina Tampereen kaupunginvaltuusto päättää, millä keinoilla Tampere pyrkii ensi vuonna saamaan talouden tasapainoon. Pormestarin talousarvioesitys on rakennettu siten, että 0,75 prosenttiyksikön korotuksella tuloveroon saadaan 30 miljoonaa euroa lisää verotuloja, ja kaupunki vuosien alijäämäisten tulosten jälkeen nostettua nollatulokseen. Tämä toki vaatii, että vuoden varrella isoja, ikäviä yllätyksiä ei tule. Esimerkiksi tänä vuonna verokorttiuudistus aiheutti odottamattoman kuopan kaupungin verotuloihin, minkä seurauksena tulos painuu enemmän miinukselle kuin oli laskettu. Ensi vuodelle kysymysmerkkejä jättää esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaus, jossa talousjohtaja Jukka Männikön mukaan on "suuria haasteita". Kaupunginhallitus äänesti veronkorotuksesta ja hyväksyi esityksen sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton äänillä. Pormestarikoalitiossa nähtiin jo repeilyn merkkejä, mutta sopua on edelleen haettu viime metreille asti. Tätä juttua kirjoittaessa on vielä epäselvää, kuinka käy. On mahdollista, että sopu hierotaan 0,5 prosenttiyksikön korotuksen varaan. Se tarkoittaa, että jostain on kaivettava 10 miljoonaa euroa lisätuloja tai karsittava menoja pormestarin esitykseen verrattuna, ellei tehdä jälleen alijäämäistä talousarviota. Kävi niin tai näin, tulevina vuosina kaupungin menojen kasvutahtia on saatava hillittyä ja tulojen kasvutahtia kiihdytettyä niin, että tulot ja menot saadaan samalle uralle. Mutta miten? Teimme valtuutetuille kyselyn ja pyysimme heitä kertomaan kantansa esitettyyn veronkorotukseen ja keinoja talouden tasapainottamiseen. Lisäksi pyysimme nimeämään kohteen, jossa kaupunki voi säästää. Vastauksissa on paljon yhteisiä perusteluja veronkorotuksen puolesta ja sitä vastaan. Kannattajien vastauksissa toistuvat ajatukset siitä, että leikkauksia palveluihin ja maksujen korotuksia on jo tehty, eikä sillä tiellä voida enää jatkaa. Jatkuvat leikkaukset heikentävät palveluja ja lisäävät kustannuksia tulevaisuudessa. Veronkorotusta kannattavat katsovat, että laadukkaat peruspalvelut maksavat, mutta tuovat säästöjä tulevaisuudessa muun muassa vähentämällä kalliin erikoissairaanhoidon käyttöä, antamalla lapsille hyvät eväät elämään sekä mahdollistamalla varhaisen tuen ongelmissa. Tätä kautta saatavat säästöt ovat vastaajien mukaan paitsi taloudellisia, myös inhimillisiä. Samoin painotetaan sitä, että syynä talousongelmiin ei ole kaupungin tuhlailevaisuus, vaan se, että Tampere kasvaa vauhdilla, eivätkä valtionosuudet pysy perässä. Käytännössä isommalle porukalle pitäisi siis pystyä järjestämään pienemmällä rahalla palvelut, joista monista on säädetty lailla. Veronkorotusta vastustavat katsovat, että korotus lyö korville Tampereen talouden kannalta kaikkein tärkeintä tavoitetta eli työllisyyden parantamista. Perusteluna on se, että kun tamperelainen työssä käyvä tai eläkeläinen maksaa jokaisesta eurosta enemmän veroa, raha on pois kulutuksesta ja heikentää toimeentuloa sekä työnteon kannustavuutta. Tamperelaisten eurosta on jo viime vuosina napattu monta siivua korottamalla esimerkiksi erilaisia maksuja ja taksoja. Vastustajat katsovat, että ne miljoonat, jotka korotuksella saataisiin lisää kaupungin kassaan, ovat pois ylläpitämästä nykyistä työllisyyttä ja luomasta uusia työpaikkoja. Vastustajien mukaan veronkorotus on nopeasti syöty, eikä se ratkaise Tampereen vaikeaa talousyhtälöä kestävästi. Vastustajat nostavat esiin myös sen, että veronkorotus syö kaupungin veto- ja pitovoimaa, ja heikentää Tampereen mahdollisuuksia houkutella ja pitää kiinni hyvätuloisista veronmaksajista. Toisaalta vastauksissa on myös sellaisia ajatuksia, jotka jaetaan sekä veronkorotuksen vastustajien että kannattajien leirissä. Yksi niistä on laaja ymmärrys siitä, että veronkorotus ei ratkaise Tampereen talousongelmia eikä poista tarvetta menojen kasvuvauhdin hillitsemiseen ja tulojen kasvattamiseen. Samoin molemmilla laidoilla moni jakaa näkemyksen siitä, että Tampereen on vältettävä uusia palveluavauksia ja asetettava investoinnit tärkeysjärjestykseen sekä mahdollisesti jaksotettava hankkeita pidemmälle tulevaisuuteen. Myös esimerkiksi toimivan perusterveydenhuollon merkitys erikoissairaanhoidon kustannusten hillinnässä nousee esiin niin kannattajien kuin vastustajien vastauksissa. Ristiriitaiselta tuntuu, että monessa vastauksessa säästöjä lähdettiin hakemaan lisäämällä tai parantamalla jotain palvelua, laittamalla rakenteet kuntoon tai järjestämällä työtä uudelleen. Talousjohtaja Jukka Männikkö on kaivannut laajempaa keskustelua kunnan tuottamien palveluiden kokonaisuudesta. Palveluverkkoon kajoavia ehdotuksia vastauksissa oli kuitenkin vähän. Ellei kuntataloudessa tapahdu ihmeparantumista, lienee Tampereella vielä edessä vaikeita kysymyksiä siitä, onko lakisääteisten palvelujen ulkopuolella jotain, mistä voidaan luopua tai kuinka monta terveysasemaa ja kirjastoa Tampereella on varaa ylläpitää. Tähän verrattuna veronkorotuskeskustelu näyttäytyy yksinkertaisena, koska se osuu jokaiseen kaupunkilaiseen, eikä kenenkään kotikulmille. Seuraavassa on poimintoja valtuutettujen vastauksista, miksi he kannattavat tai eivät kannata veronkorotusta sekä millä keinoilla Tampere voisi veronkorotuksen lisäksi tai sen sijasta tasapainottaa talouttaan. He kannattavat esitettyä korotusta Ilpo Sirniö, sd.: Talous on saatava tasapainoon. Muita keinoja on etsitty vuosikausia, eikä niitä tunnu löytyvän. Esa Kanerva, sd.: Talousarvioon on liitetty monen kohdan ohjelma, jonka avulla taloutta yritetään tasapainottaa tulevaisuudessa. Menojen hillintä on kaikkein keskeisintä. Ari Wigelius, sd.: En pidä veronkorotusta hyvänä asiana, mutta vallitsevassa taloustilanteessa ainoana mahdollisena inhimillisenä keinona. Leikkauslistat on koluttu jo loppuun. Inna Rokosa, sd.: Viime vuonna niin sanotusta tasapainottamisohjelmasta päättäessämme emme korottaneet tuloveroprosenttia, mutta korotimme maksuja ja heikensimme palveluita. Sille tielle emme voi enää lähteä. Ilkka Porttikivi, sd.: Ennaltaehkäisevillä hyvillä peruspalveluilla voimme saavuttaa aitoja säästöjä Tampereella, ja samalla ihmiset ovat terveempiä. Riitta Ollila, sd.: Lastensuojelun sijaishuollon hinnat ovat karanneet, koska niiden kilpailuttaminen on epäonnistunut. Kaupungin omaa palvelutuotantoa on syytä kasvattaa tuntuvasti, jotta vääristynyt kilpailutilanne saadaan korjattua. Jukka Gustafsson, sd.: Investointeja pitää siirtää ja jaksottaa tulevaisuuteen, mutta ensi vuoden investoinnit on jo pääosin lyöty kiinni. Maija Kajan, vihr.: Palveluita on karsittu ja asiakasmaksuja nostettu vuosien ajan niin, että moni vähävarainen joutuu miettimään jopa lääkärissä käyntiä, eikä kaikilla ole varaa ostaa esimerkiksi välttämättömiä lääkkeitä. Jaakko Mustakallio, vihr.: Tampere on tehnyt useita säästöohjelmia viimeisen 10 vuoden aikana. Kaikki kivet on jo käännetty. Yhtään uskottavaa vaihtoehtoa veronkorotukselle ja talouden tasapainottamiselle ei ole kyetty esittämään. Juhana Suoniemi, vihr.: Maankäyttöä saataisiin tehostettua ja siten lisää tuloja, jos lievennettäisiin verrokkikaupunkeihin verrattuna varsin kireää pysäköintinormia. Tämä sekä nopeuttaisi täydennysrakentamista että vauhdittaisi uusien kohteiden aloittamista. Olli-Poika Parviainen, vihr.: Kannatan vähintään 0,5 prosenttiyksikön korotusta tuloveroprosenttiin. Korotus on valitettava mutta kuntatalouden yleisen tilan kannalta käytännössä välttämätön. Meidän on pidettävä antamamme palvelulupaus kuntalaisille. Henri Backman, vihr.: Tuloveroprosenttia on hyvä nostaa, jotta vältyttäisiin vaikeammilta leikkauksilta, jotka kohdistuisivat heikommassa asemassa oleviin. On kuitenkin ymmärrettävä, ettei korotus ratkaise talouden hankaluuksia, vaan tuo helpotusta alijäämään vähäksi aikaa. Oras Tynkkynen, vihr.: Nopeasti kasvavan kaupungin on vaikea käyttää moneen kohteeseen nykyistä vähemmän rahaa, mutta menojen kasvutahtia on hillittävä. Tällöin kannattaa tarkastella muun muassa erikoissairaanhoidon kaltaisia isoja menoeriä, ICT-palveluiden kaltaisia tukitoimintoja, autoiluun kohdistuvia suurhankkeita ja kiinteistökuluja. Jaakko Stenhäll, vihr.: Tämä ei ole yksin Tampereen asia, mutta valtakunnallisesti sote-menojen kasvun hillintä on avainasemassa. Iiris Suomela, vihr.: Vuosikausia jatkunutta säästökuuria ei voida enää jatkaa, sillä leikkaukset alkavat jo uhata jokaisen yhdenvertaista oikeutta laadukkaisiin peruspalveluihin: koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin. Olga Haapa-aho, vihr.: Kaupungin suurimmat menoerät liittyvät lakisääteisiin ja kaupunkilaisille tärkeisiin hyvinvointipalveluihin. Niistä ei voida leikata, mutta niiden tarpeeseen voidaan vaikuttaa panostamalla ennaltaehkäisyyn. Matti Helimo, vihr.: Pidemmällä aikavälillä talous tasapainottuu panostamalla ennaltaehkäisyyn, kasvatukseen ja koulutukseen. Mikko Aaltonen, vas.: Veronkorotuksella jaetaan taakkaa tasaisemmin tamperelaisten kesken kuin korottamalla asiakasmaksuja tai leikkaamalla palveluista. Milka Hanhela, vas.: Kaupungin lakisääteisistä tehtävistä ei voi säästää. Perusterveydenhoidon toimivuuteen panostamalla erikoissairaanhoidon kustannuksia on mahdollista saada alas – siinä meillä on tehtävää. Sinikka Torkkola, vas.: Jos kaupungin väkiluku kasvaa nykyvauhtia, myös menot kasvavat ja niiden tuleekin kasvaa. Suurimmat kulut ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kouluissa. Ne ovat lakisääteisiä, ja ne ovat myös niitä palveluja, joihin kaupunkilaiset tahtovat veronsa maksaa. Minna Minkkinen, vas.: Kannatan 0,75 prosenttiyksikön korotusta, muuten emme pysty turvaamaan tärkeitä kaupunkilaisten palveluita. 0,5 prosenttiyksikön korotuksessa pitäisi kuroa vielä 10 miljoonaa ja mitään konkreettista ei ole vielä esitetty tämän saavuttamiseksi. Ulla-Leena Alppi, vas.: Pidän veronkorotusta perusteltuna, koska vaihtoehto sille olisi leikkaukset ihmisten arjen tärkeistä palveluista. On vaikea nimetä leikkauskohteita, koska kaikkialla eletään aika säästäväisesti. Henkilökohtaisesti en pidä Kansi-Areena-hankkeesta ja vastustin valtuustossa sitoutumista siihen. Mikko Alatalo, kesk.: Kannatan ensisijaisesti 0.5 prosenttiyksikön korotusta. Mutta sitten pitäisi lisäksi löytyä 10 miljoonaa euroa käyttötalouden säästöjä tai lisätuloja. Jos niitä ei saada esille, niin sitten 0.75 korotus. He vastustavat esitettyä korotusta Antti Ivanoff, kok.: Myös tamperelaiset joutuvat miettimään rahankäyttöään, sama velvollisuus koskee kaupunkia. Toimintaa pitää kehittää ja turhia menoja karsia. Valtuustokaudella on jo nostettu muun muassa kiinteistöveroja, tontinvuokria ja taksoja/maksuja. Aleksi Jäntti, kok.: Kuntaliiton selvitys osoittaa, että Tampere tuottaa sote-palvelut 38 miljoonaa euroa kuuden suurimman kaupungin ja 44 miljoonaa kaupunkiseudun kuntien keskiarvoa kalliimmalla. Pitäisi selvittää, miksi sote-menot poikkeavat niin paljon verrokkiryhmien menoista. Leena Kostiainen, kok.: Tarvitaan perusteellinen organisaation läpivalaisu. Kehittämällä toimintatapoja yhdessä henkilökunnan kanssa saadaan sujuvampia palveluja ja sivutuotteena työhyvinvointia, mikä vähentää sairauspoissaoloja. Ilkka Sasi, kok.: Yhdessä sovitussa pormestariohjelmassa työllisyys on ykkösasia. Työn verotuksen kiristäminen heikentää työllisyyttä ja leikkaa palkansaajien sekä eläkeläisten toimeentuloa. Jatkuvalle verokiristyskeskustelulle tarvitaan useamman vuoden paussi. Anneli Taina, kok.: Korkea verotus heikentää Tampereen kilpailukykyä asuinpaikkana ja heikentää työllisyyden kasvua. Tampere tarvitsee lisää hyvätuloisia veronmaksajia ja lisää työpaikkoja. Korotus ei tue tätä tavoitetta. Matti Höyssä, kok.: En (kannata korotusta). Anne-Mari Jussila, kok.: Tampereen verotus nousee yhdeksi suurimmista Suomen isojen kaupunkien joukossa, mikä ei edistä pitovoimaa vahvassa opiskelijakaupungissa, jossa pitovoiman kanssa on muutenkin isoja haasteita. Petri Rajala, kok.: Veronkorotus heikentää kaupungin veto- ja pitovoimaa sekä kilpailukykyä. Veronkorotus on pois palveluista, koska se heikentää veronmaksajien ostovoimaa. Sofia Vikman, kok.: Ei ole oikein nostaa kädet pystyyn Tampereen paisuvien käyttömenojen edessä. Korotus kurittaa tavallisia ahkeria työssä käyviä ja työuransa jo tehneitä tamperelaisia. Omalla työllä tienatusta eurosta jää käteen entistä vähemmän, vaikka suunnan pitäisi olla juuri päinvastainen. Anna-Kaisa Ikonen, kok.: Pystyimme usean vuoden pitämään menojen kasvun noin kahdessa prosentissa, vaikka Tampere kasvoi ja yleinen talous- ja työttömyystilanne oli vaikeampi. Miksi menokuri on karannut? Sari Tanus, kd.: En missään nimessä kannata 0,75 prosenttiyksikön korotusta. Taloustilanne on sellainen, että monien muiden ratkaisujen lisäksi jonkinlaiseen veronkorotukseen voidaan joutua, mutta korotuksen on oltava selvästi matalampi. Kalle Kiili, kesk.: Ei tarvita leikkauksia, selityksiä tai veronkorotuksia, vaan ketteriä ja asiakaslähtöisiä, digitalisaatiota hyödyntäviä prosesseja ja operatiivisen toiminnan tavoitteellista johtamista, jotta päästäisiin työn tuottavuudessa ensin edes 2000 vuoden tasolle. Heikki Luoto, ps.: Tampereen kaksi edellistäkään tuloveronkorotusta eivät ole tuoneet ratkaisua alijäämäongelmaan. Kunnat ja valtio alkavat menettää tuloja, koska työntekoa tehdään kannattamattomaksi. Lassi Kaleva, ps.: Tampereen ongelma on jo vuosia ollut suureellinen investointiohjelma. Investoinnit ovat jaksotettava maksukykymme mukaan eli kevennettävä investointikoria. Sakari Puisto, ps.: Olemme pitkään ja johdonmukaisesti korostaneet päätöksenteossa talousrealismia ja investointien priorisointia, sekä investointien ajallista hajauttamista ja tulorahoituksen riittävää osuutta. Veikko Vallin, ps.: Tampereen pitäisi keventää hallintoa ja karsia turhia investointeja. Poliittiset suojatyöpaikat, kuten Kestävä Tampere -työryhmät, tulee lakkauttaa, samoin apulaispormestarien pestit. Yrjö Schafeitel, Tapu: Tuloveroprosentin korottaminen lisää työttömyyttä, pienentää ostovoimaa, kurjistaa pientuloisia entistä enemmän. Pysäyttää kasvun ja kehityksen. Veronkorotus on aina väärä ratkaisu. Lasse Oksanen, Tapu: (Keinoja talouden tasapainottamiseen) Henkilöstön portaittainen kahden viikon lomautus. Vaikutusarvio on noin 30 miljoonaa. Toimihenkilöiden yt-neuvottelut (ei irtisanomisia), rakenteet saatava ryhtiin. Aarne Raevaara, VaTa: Kaikki investoinnit olisi saatettava investointikaton alle. Jokainen hanke olisi erikseen tutkittava. Kiireellisyys, vaihtoehdot, tarpeellisuus olisi arvioitava ja hankkeet priorisoitava eli asetettava järjestykseen. On arvioitava, mihin Tampereella on oikeasti tarvetta ja varaa. Tiina Elovaara, sin.: Veronkorotuksen tulisi olla hyvin maltillinen. Pienempi korotus ja muita toimia lisäksi. Esimerkiksi PSHP:n erikoissairaanhoidon palvelut ja kustannukset on saatava paremmin hallintaan. Matalan kynnyksen terveyspalvelut myös digitalisaatiota hyödyntäen. Aamulehden kyselyyn vastasi 43 kaupunginvaltuutettua. Kaikkiaan varsinaisia valtuutettuja on 67. Lue valtuutettujen vastaukset kokonaisuudessaan tästä .