Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronavirustautiin kuollut on tavallisesti yli 70-vuotias, mutta tehohoidossa iäkkäät ovat vähemmistössä: ”Kevään epidemia-aallon tehohoitopotilaiden ikäjakauma oli verrattain nuorta”

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolee edelleen ensisijaisesti iäkkäitä ja pitkäaikaissairaita henkilöitä. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keskiviikkona päivittämistä tiedoista. Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta. THL tilastoi kaikki koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleet, joita on tällä hetkellä 343. Tehohoidossa olleista yli 200 potilaasta yli puolet on kuitenkin alle 60-vuotiaita, kertoi tehohoitoa koordinoiva Kuopion yliopistollinen sairaala (Kys) kesäkuussa. Yli puolet menehtyi sairaalassa Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) erityisvastuualueella on tähän mennessä kuollut kuusi ihmistä koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen. Sairaalahoidossa on tällä hetkellä yhdeksän, eikä tehohoidossa yhtään. Taysin erityisvastuualueeseen kuuluvat Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme. Itä-Suomen yliopiston professori Matti Reinikainen koostaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa koko Suomea koskevia tehohoitoraportteja. Tehohoidon koordinoiva toimisto sijaitsee Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Edellinen tehohoitoraportti julkaistiin 10. kesäkuuta, ja se kuvaa Reinikaisen mukaan hyvin kevään aaltoa. Silloin tehohoitojaksoja oli kirjattu päättyneeksi 229 kappaletta. Taysissa varmennettuja tehohoitojaksoja oli kesäkuun alkuun mennessä 14. Vain 31 tehohoitojaksoa eli 13,5 prosenttia päättyi potilaan menehtymiseen. Tehohoidossa kuolleiden määrä oli siis silloisesta 324 kuolleesta vain hieman alle 10 prosenttia. Suurin menehtyneiden ryhmä on ollut ennen kuolemaansa sosiaalihuollon ympärivuorokautisessa yksikössä, missä oli ollut 43 prosenttia 23. syyskuuta mennessä kuolleista. Sosiaalihuollon yksiköllä tarkoitetaan useimmiten ikääntyneiden ja riskiryhmiin kuuluvien vammaisten henkilöiden hoitokoteja. Yli puolet kuolleista on kuitenkin ollut joko erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollon yksikössä, eli sairaalassa tai terveyskeskuksessa, mutta ei välttämättä teho-osastolla. Yli puolet tehohoidetuista alle 60-vuotiaita THL:n mukaan yli 90 prosentilla kuolleista on ollut yksi tai useampia pitkäaikaissairauksia. Yleisimmät vaikealle taudille altistavat sairaudet ovat Kysin raporttien mukaan diabetes ja krooninen keuhkosairaus. Myös ylipainon on katsottu kohottavan riskiä hankalaan hengitysvajaukseen, mikä johtaa usein tehohoitoon. Koska tehohoitopotilaita on ollut kesän ja syksyn aikana vähän, Reinikaisen mukaan Kysin kesäkuinen raportti pitää monelta osin edelleen paikkaansa. Reinikainen ei tunne koronaviruksen aiheuttamaan tautiin teho-osastojen ulkopuolella menehtyneiden potilaiden tarinoita, mutta hän epäilee iäkkäiden ihmisten puuttumiseen tehohoitotilastosta yksinkertaista syytä: – Oletan, että näissä tapauksissa lienee useimmiten kyse ikäihmisestä, jolla on pitkälle edenneitä kroonisia sairauksia ja jonka kohdalla on arvioitu, että ihmisellä ei ole edellytyksiä hyötyä raskaista hoidoista, kuten hengityslaitehoidosta. On todettu, ettei ole mielekästä lähteä kiusaamaan häntä tällaisilla aggressiivisilla hoidoilla, joista ei ole hyötyä odotettavissa. Tehohoitoon päätyminen johtaa melko harvoin koronaviruspotilaan kohdalla kuolemaan. Tehohoitoon joutuneilla keuhkojen toimintahäiriö oli kuitenkin tyypillisesti hyvin vaikea, ja sen korjautuminen on hidasta. – Vaikean hengitysvajauksen hoito osataan suomalaisilla teho-osastoilla kuitenkin hyvin. Lisäksi Suomen tehohoitopotilaiden verrattain alhaisen kuolleisuuden yksi selittävä tekijä on se, että kevään epidemia-aallon tehohoitopotilaiden ikäjakauma oli verrattain nuorta, Reinikainen sanoo.