Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Uusi suunnitelma: Tampereen raitiotie rakennettaisiin ensin Santalahteen ja vasta sen jälkeen Lentävänniemeen – Yksi asia hiertää nyt päättäjiä: ”Haluamme lisätietoa siitä”

Tampereen raitiotien kakkosvaiheen rakentaminen Pyynikintorilta Lentävänniemeen aiotaan jakaa kahteen osaan. Syynä on Näsijärveen suunniteltua tekosaarta koskeva valitusprosessi. Tavoitteena on ollut, että valtuusto päättää lokakuussa 2020, jatketaanko raitiotien rakentamista Pyynikintorilta Lentävänniemeen. Jos rakentamispäätös tehdään, rakentaminen alkaisi vuodenvaihteessa 2020–2021. Raitiotie on suunniteltu kulkemaan osan matkaa Näsijärveen rakennetulla tekosaarella. Aluehallintovirasto myönsi vesistötäyttöön luvan, josta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Jos asia etenee aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, arvioidaan käsittelyn kestävän alkuvuoteen 2022. Tästä syystä Tampereen kaupunginhallitukselle esitettiin tiistaina, että raitiotien kakkosvaiheen rakentaminen vaiheistetaan osiin 2A eli Pyynikintori–Santalahti ja 2B eli Santalahti–Lentävänniemi. – Vaiheistus mahdollistaisi sen, että erikseen päätettäessä voitaisiin Santalahteen aloittaa raitioliikenne jo vuonna 2023, sanoo projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen Tampereen kaupungilta. Päätepysäkki Santalahden asuinalueen länsipäässä vaatisi vaihdejärjestelyt, joita Tuomisen mukaan voitaisiin kuitenkin myöhemmin hyödyntää esimerkiksi raitiotien poikkeustilanteiden liikennöinnissä. Jäi pöydälle Esityksen mukaan valtuusto päättäisi samalla kertaa molempien osien rakentamisesta, mutta rakentaminen aloitettaisiin osalta 2A. Käytännössä valtuusto saisi päätöksenteon pohjaksi rakentajia sitovan toteutussuunnitelman ja tavoitekustannuksen erikseen molemmille osuuksille. Kakkosvaiheen kustannusarvioita lasketaan parhaillaan, joten Tuominen ei kustannuksia tässä vaiheessa kommentoi. – Tavoite on, että meillä on kesäkuun puolivälin jälkeen kustannusarvio tiedossa, Tuominen sanoo. Koska 2B-osuuden suunnitelmat ovat valmiina ja sitten kun myös sen rakentamisesta on tehty päätös, on osuuden rakentaminen mahdollista aloittaa heti, kun täyttölupa on lainvoimainen, ellei oikeuskäsittely tuo tarvetta muuttaa suunnitelmia. Tampereen kaupunginhallitus jätti vaiheistamisasian tiistaina yksimielisesti pöydälle Ilkka Sasin (kok.) ehdotuksesta. Sasin mukaan ryhmissä on halua käydä vielä läpi erityisesti sitä, että valtuuston pitäisi pohjaesityksen mukaan tehdä rakentamispäätös 2B-osastakin, vaikka saaritäytön lupa-asiat ovat tällä hetkellä kesken. – Haluamme lisätietoa siitä, miten varmistetaan, että jos valtuusto päättäisi myös Santalahdesta eteenpäin olevasta osuudesta, että sen osalta on kaikki kunnossa. Jos saariratkaisu ei toteutuisi, linjaukset menisivät kokonaan uusiksi, Sasi summaa. Asiaa käsitellään kaupunginhallituksessa uudelleen ensi maanantaina. Jos saarta ei tule? Esityslistatekstin mukaan on epätodennäköistä, että ratikkaa ei voitaisi lopulta lainkaan linjata Näsijärven rantavyöhykkeelle. – Olemme luottavaisia, että nämä suunnitelmat voidaan toteuttaa, sanoo Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen . Nurmisen mukaan luottamusta nykyiseen suunnitteluratkaisuun lisää se, että tällä kertaa viranomaiset eivät valittaneet täyttöluvasta. Siitä valittivat Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri. Aiemmasta luvasta, jossa täyttö olisi alkanut rannasta, valitti myös Pirkanmaan ely-keskus. Kyseisen täyttöluvan hallinto-oikeus kumosi. Mutta entä jos lainvoimaista lupaa täyttösaaren rakentamiselle ei saada? Tuominen sanoo, että siinä tapauksessa voidaan erillisellä päätöksellä tehdä raitiotieallianssin kanssa minikehitysvaihe, siis suunnitella radalle uusi reitti Santalahdesta eteenpäin. Tällaista suunnittelua ei ole toistaiseksi tehty, mutta käytännössä se tarkoittaisi, että rata kulkisi pidemmän matkaa Paasikiventien ja rautatien välimaastossa ennen kuin ylittäisi Paasikiventien. Muutoksella olisi merkittäviä vaikutuksia sekä Hiedanrannan kaupunginosan että Vaitinaron eritasoliittymän suunnitelmiin. Vaihteet puntarissa Toisena kysymyksenä Sasi tuo esiin sen, että niin sanotun Enqvistinkadun ratahaaran vaatimien vaihteiden rakentaminen ei ole mukana 2B-osassa, joten miten turvataan mahdollisuus rakentaa jatkoa Ylöjärven suuntaan. Enqvistinkadun ratahaaralla tarkoitetaan Hiedanrannasta Lielahdenkadulle kulkevaa rataosaa. Sen yleissuunnitelman ja kustannusarvion tekeminen yhdistettiin ratikan kakkosvaiheen suunnitteluun kaupunginhallituksen päätöksellä vuonna 2017. Tätä pidemmälle ratahaaran suunnittelua ei ole voitu viedä, koska se kulkee Hiedanrannan keskustasta Enqvistinkadulle yksityisessä omistuksessa olevan maa-alueen läpi. Nurmisen mukaan kaupunki käy alueella neuvotteluja yksityisten tahojen kanssa. Neuvotteluissa ei kuitenkaan ole kyse vain ratikan rakentamisesta, vaan alueen muutoksesta laajemmin. Valmistelijoiden esityksenä on, että Enqvistinkadun ratahaaran rakentaminen tuodaan valtuustolle erikseen päätettäväksi, kun maanomistuksellinen tilanne on ratkennut ja raitiotien liikennöintiin ratahaaralle on edellytykset. Esityksen mukaan myös ratahaaran edellyttämät vaihteet rakennettaisiin vasta, kun niille on liikenteellinen tarve. – Se oli alkuperäinen esitys kaupunginhallitukselle, mutta mahdollisesti asiaa vielä punnitaan kaupunginhallituksen kokouksessa ensi maanantaina. Vaihteiden rakentamisesta 2B-vaiheessa on etuja ja haittoja: rakentaminen on kustannuksiltaan edullisempaa Lentävänniemen ratahaaran yhteydessä, mutta toisaalta käyttämättömistä vaihteista tulee ylimääräistä kunnossapitokustannusta, Tuominen kertoo. Ratikan kakkosvaiheen rakentaminen tulee tällä tietoa Tampereen kaupunginvaltuuston päätettäväksi lokakuussa 2020. Jos kakkosvaihe vaiheistetaan nyt esitetyllä tavalla ja rakentamispäätös tehdään lokakuussa, rakentaminen voi alkaa vuodenvaihteessa 2020–2021 Pyynikintorin ja Santalahden väliseltä osuudelta. Rakentaminen kestää arviolta kolme vuotta. Ratikkaliikenne Santalahteen voisi alkaa erillisellä päätöksellä jo 2023. Rataa Santalahdesta Hiedanrantaan ja Lentävänniemeen alettaisiin rakentaa heti, kun järven täyttölupa on lainvoimainen, ellei oikeuskäsittely tuo muutoksia suunnitelmiin. Täyttölupa-asia on Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Oikeusprosessi voi viedä alkuvuoteen 2022, jos asia etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Huhtikuun alkupuolella tuli tieto, että valitusprosessista huolimatta täytön valmistelutyöt voidaan aloittaa. Käytännössä valmistelu tarkoittaa esimerkiksi uppotukkien poistoa täyttöalueelta, ei varsinaisia täyttötöitä. Lentävänniemeen asti raitiotie kulkee todennäköisesti vasta vuonna 2025, vaikka alkuperäisen aikataulun mukaan kaupallinen liikenne sinne piti aloittaa vuonna 2024.