Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Lähes kaksi miljoonaa ihmistä jää pois Tampereen tapahtumista – Menetykset lasketaan jo nyt sadoissa miljoonissa euroissa

Tampereen aluetalous menettää satoja miljoonia euroja koronapandemian kokoontumisrajoitusten vuoksi peruttujen tapahtumien takia. Koko tapahtumateollisuuden aluetaloudellinen vaikutus Tampereella on vuosittain yli 600 miljoonaa euroa. Jo nyt kolmasosa summasta on menetetty. Yleisön ja osallistujamäärän osalta lähes 2 miljoonaa ihmistä on jäänyt tai jää osallistumatta tapahtumiin. Kokonaismenetykset ovat huomattavasti lipputuloja suuremmat, koska festivaaleille tulija käyttää rahaa paljon muuhunkin kuin pääsylippuun. –  Pääsylipun osuus on noin viidesosa kokonaiskulutuksesta, jos henkilö tulee kauempaa, ja noin kolmannes, jos tulija on lähialueelta, sanoo tapahtumajohtaja Perttu Pesä Tampereen kaupungilta. Tapahtumateollisuuden ketju pitää sisällään paitsi itse tapahtuman myös majoitukset, ravintolat, matkaketjun osat ja jopa kivijalkakauppaa. Ketjusta hyötyvät niin yksityinen-, kuin julkinen sektori ja erilaiset hybridit siinä välissä, joita on koko ajan enemmän ja enemmän. Tampereen kaupunki teki Visit Tampereen ja Tampereen kauppakamarin kanssa kyselyn koko tapahtumateollisuudesta elävälle ketjulle. Sen tulokset julkistetaan perjantaina 24.4. iltapäivällä. Tapahtumat ovat täyttäneet Tampereen hotellit kesällä. Hotelli Ilveksen hotellinjohtaja Irmeli Puolanne sanoo, että Tammerfestin aikaan heinäkuussa hotellin käyttöaste on ollut yli 90 prosenttia. Nyt ei päästä samoihin lukuihin. – Kesäksi on tullut varauksia, toivomme pääsevämme ainakin 30 – 40 prosentin käyttöasteeseen, Puolanne sanoo. – On ongelma, että tapahtumateollisuutta ei käsitellä kokonaisuutena vaan niin sanotusti nakkikioski kerrallaan. Sen vuoksi vaikutusten arviointi jää usein pikkuklippeihin, Pesä sanoo. Pesän mukaan tapahtumateollisuusketjun kanssa on tekemisissä noin 20 000 ihmistä. Heistä on lomautettuna tällä hetkellä noin 5 000. Luovien alojen työntekijöiden osuus työvoimasta Tampereella on noin 6 prosenttia. "Koko ketju lamaantunut” Koko aluetaloudellisen ketjun merkittävyyttä korostaa myös Tampereen kilpailukykyjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki . – Kun koko ketju on lamaantunut, kokonaisvaikutuksia ei tässä vaiheessa kukaan tiedä, Heinämäki sanoo. Tampere hakee erilaisilla festivaaleilla ja tapahtumilla taloudellista hyötyä ja näkyvyyttä, että Tampere on tunnettu. Tampereen kaupungin suurtapahtumabudjetti vaihtelee vuosittain, tänä vuonna se on noin 1,4 miljoonaa euroa. Summalla ollaan mukana erilaisten, kaupunkiin haettavien, yksittäisten suurtapahtumien osarahoittajana. Kaupallisia festivaaleja ei kaupunki tue, vaan toimii mahdollistajana muulla tavoin, esimerkiksi rakennettujen tapahtumapaikkojen kautta. – Osa suurtapahtumista on koronan vuoksi peruuntunut tai saattaa peruuntua, mutta niitä saatetaan myös siirtää seuraaville vuosille. Siten pitävää arviota koko vuoden osalta käyttämättä jääneistä euroista on mahdoton tehdä, Heinämäki sanoo. Heinämäki ja Pesä ovat molemmat huolissaan yhteisöllisyyden puutteesta, kun ihmisten välisiä tapaamisia on rajoitusten vuoksi vähän. Heinämäki sanoo, että se jopa riisuu Tampereen sielua. Toisaalta, tapahtumataloutemme on ollut niin vahva ja nojaa moneen kivijalkaan festivaaleista ja kulttuurilaitoksiin, jonka vuoksi meillä on myös edellytykset elpyä tästä iskusta. Pesä peräänkuuluttaa luovuutta. Olisiko mahdollista järjestää esimerkiksi drive in -elokuvaesityksiä, joissa paikalla voisi olla paljon ihmisiä, mutta kontaktien määrä olisi vähäinen.