Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Yrittäjä voi joutua perinnän kohteeksi yllättäen, jos vaikka suurasiakas on mennyt konkurssiin – Yrittäjät vaatii perintäkuluihin nopeasti katon

Suomen Yrittäjät vaatii nopeita lainmuutoksia, että yritysten perintäkuluille saadaan euromääräiset ylärajat. Hallitusohjelmassa asia on jo luvattukin. Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan 14 prosenttia yrittäjistä on joutunut perintätoimiston perintätoimien kohteeksi. Suomen Yrittäjät teetti Yritysgallupin Kantar TNS:llä ja kyselyyn vastasi 1007 yrittäjää. Tiedot kerättiin joulukuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Perintätoimien kohteeksi joutuneet yrittäjät kokevat toimet kohtuuttomiksi. Useimmin perintään joutuu yli kymmenen henkilöä työllistävä yritys. Harvinaisinta se on yksinyrittäjillä. Toimialoista perintään joutuu useimmin teollisuusyritys ja harvinaisinta se on palvelualoilla. Lähes 40 prosentilta oli peritty yli 200 euron kuluja – Kysely kertoo, että yrittäjät maksavat laskunsa säntillisesti. Perinnän kohteeksi voi kuitenkin joutua yllättäen esimerkiksi, jos suurasiakas on mennyt konkurssiin tai tilauskirja on talouden suhdanteesta johtuvasta syystä tyhjä, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo. Perintätoimien kohteeksi joutuneilta yrittäjiltä kysyttiin, miten suuria perintäkulut olivat. Yleisin summa oli 41–100 euroa, näin vastasi lähes joka kolmas. 21 prosenttia vastaajista oli joutunut maksamaan 201–400 euron ja 18 prosenttia yli 400 euron perintäkuluja. – On yllättävää, että lähes 40 prosentilta vastaajista on peritty yli 200 euron suuruisia perintäkuluja. Näin suuret kulut ovat kohtuuttomina ja perintälain vastaisina. Tarvitaan nopeita toimia pienten yritysten auttamiseksi. Samalla tuetaan yrittäjyyttä ja työpaikkojen säilymistä, Toivonen sanoo. Lain mukaan velalliselta ei saa vaatia kohtuuttomia perintäkuluja 64 prosenttia perintätoimien kohteeksi joutuneista yrittäjistä koki, että toimet olivat lainsäädännön tai hyvän tavan vastaisia. 73 prosenttia piti kuluja kohtuuttomina. 18 prosentille ne aiheuttivat maksuhäiriömerkinnän, vaikka yrittäjä oli kiistänyt maksun oikeellisuuden. 16 prosenttia kertoi, että heille ei ollut annettu velkaa tai perintäkuluja koskevia tietoja. Lain mukaan velalliselta ei saa vaatia kohtuuttomia perintäkuluja, eikä perinnällä saa aiheuttaa maksuhäiriömerkintää epäselvien laskujen osalta. Myös velkaa ja perintäkuluja koskevat tiedot tulee aina pyydettäessä antaa velalliselle. – 64 prosenttia vastaajista katsoo, että heihin kohdistuvassa perinnässä ei ole noudatettu lakia tai hyvää perintätapaa. Luku on niin suuri, että sen perustella on tarpeen tehostaa perintätoiminnan valvontaa. Onkin erinomaista, että valvonnan tehostamista tuetaan myös hallitusohjelmassa, Toivonen sanoo. Hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus 79 prosenttia kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että perintäkuluille pitää säätää euromääräiset ylärajat myös silloin, kun velallinen on elinkeinonharjoittaja tai yritys. Hallitusohjelmassa on tästä kirjaus: ”Perintätoimien kohteena olevilta laskutettavien perintäkulujen määrälle säädetään euromääräiset ylärajat myös velallisen ollessa muu kuin kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö. Hallitus ryhtyy toimiin vahvistaakseen viranomaisten edellytyksiä puuttua lain tai hyvän perintätavan vastaiseen perintätoimintaan.”